Maalaiskuntien perustehtävän asettamisesta on kulunut puolitoista vuosisataa. Maalaiskunnat saivat verotusoikeuden huolehtiakseen heikoimmista kansalaisista kirkon seuraajina.
Näin alkoi syntyä moderni Suomi. Siirtymävuodet kuluivat kuitenkin ennennäkemättömän kovissa oloissa. Nälkä tappoi joka kymmenennen suomalaisen.
Tamperelainen, Seinäjoella syntynyt filosofian maisteri [b]Tuomas Jussila[/b] kiinnostui nälänhädän vuosista. Hän jatkaa nyt väitöskirjan tekoa Helsingin yliopistolle. Sen aiheena on nälkävuosien historiakuvan ja jälkivaikutuksen tutkimus. Työ on vasta alkanut ja sen ohessa on tarkoitus kirjoittaa tieteellinen artikkeli tämän kevään aikana helmikuun 1865 keisarillisesta kunnallisasetuksesta maaseudulle.
Kaupungit saivat omansa vasta 1873. Vanha pitäjä-, kaupunki- ja kauppalahallinto korvattiin uusilla ja maalliset tehtävät irrotettiin kirkollisista.
Kunnallishallinto perustettiin asetuksella 6. helmikuuta 1865. Siitä oli tehty esitys autonomian ajan toisilla säätyvaltiopäivillä kahta vuotta aiemmin eli 1863 valtiopäivillä päätettiin kuntien erottamisesta seurakunnista, josta myöhemmin 1865 annettiin erillinen kunnallisasetus.
– Uudistus on perusteiltaan yhä voimassa, vaikka se toteutettiin katastrofin varjossa, kun nälänhätä oli pahimmillaan 1867–68, Tuomas Jussila kertoo.
Verotus liittyi tuolloin 150 sitten toteutetussa uudistuksessa asiaan oleellisesti.
– Kun veroperusteet olivat vapaasti päätettävissä, seurasi kirjavuutta ja suoranainen epäkohta, jonka korjaamiseen meni aikaa aina 1800-luvun lopulle asti.
Aluksi kuntien päätehtävä liittyi köyhäinhuoltoon. Myöhemmin niille on lisätty erilaisia muitakin tehtäviä ja oikeuksia.
[b]Kauhun vuosia, mahdottomia tehtäviä[/b]
– Kunnat olivat mahdottomien tehtävien edessä. Maassa vallitsi täydellinen nälänhätä useampien katovuosien jäljiltä, Tuomas Jussila kertoo.
Yksilötasolla näitä vuosia on käsitelty viime aikoina muun muassa [b]Aki Ollikaisen[/b] romaanissa Nälkävuosi.
– Pidin siitä. Olin tehnyt graduni kaunokirjallisuuden nälkävuosikuvauksista. En silloin vielä tiennyt, mihin kaikkeen se voi johtaa.
Kuntauudistuksen taustalla oli myös pitkä siirtymäaika, eri paikoin ja aikoina jopa kymmenen vuotta.
Koko vuosikymmen oli Jussilan mukaan kiintoisa uudistusten vuosikymmen, joka alkoi omalla markalla 1860.
Esimerkiksi kansakoulu nytkähti alkuun, samoin moni muu muutos.
– Samalla köyhimmille aika oli hyvin katkeraa. Tavallaan uudistukset tuottivat hedelmää vasta myöhempinä vuosikymmeninä, Jussila kertoo.
Valtiopäivät alkoivat toimia. Paljon uudistettiin, mutta nälän varjossa. Elettiin surkeuden ja nälkäkuolemien, mutta myös modernin Suomen syntymäaikaa.
Yksi vuosikymmenen nimistä oli [b]J. V. Snellman[/b], joka toimi muun muassa senaattorin tehtävässä jo kokeneena kuusikymppisenä.
Uno Cygnaeus kansakoulu-uudistuksineen sai Snellmanin vastaansa, mutta voitti tämän ja ehti 1860-luvulla aloittamassaan tarkastajan tehtävässä perustaa opettajia valmistavat seminaarit sekä Jyväskylään että Sortavalaan.
[b]Artikkeli ja väitös[/b]
Tuomas Jussila haluaisi saada väitöskirjansa valmiiksi 2017–18, kun nälkävuosienkin huipusta tulee kuluneeksi 150 vuotta. Jussila sai 4 000 euron stipendin Kunnallisalan kehittämissäätiöltä viime syksynä, vaikkei säätiö tavallisesti historiatöitä tuekaan.
Kolmikymppinen historiaa ja sosiologiaa opiskellut tutkija ei olisi omana lukioaikanaan uskonut, että kiinnostuu juuri hallinnosta. Hän haluaa tutkia nimenomaan Suomen historiaa.
– Olen huono puhumaan tämän hetken kuntien tehtävistä. Tietenkin toimeentulotuen maksaa nyt kunta, mikä on yhä verrattavissa köyhäinhoidollisiin tehtäviin 1860-luvulla. En vielä halua antaa aiheesta painokkaita lausuntoja, koska varsinaisia tutkimustuloksia ei vielä ole, vuosi sitten Helsingin yliopistosta sosiaali- ja taloushistorian jatko-opinto-oikeuden saanut Jussila sanoo.
Tämän päivän kunnallisille päättäjille hän kuitenkin suostuu suosittelemaan [b]Hannu Soikkasen[/b] Maalaiskuntien itsehallinnon historia -teosta.
Oliko nyt 150 vuotta täyttävä asetus sitten ensimmäinen kuntauudistus?
– Paikallishallintoa oli ennenkin ollut, mutta vaikka 1860-luvulla elettiin Venäjän vallan alla, omaksuimme myös kunnallisessa sosiaalipoliittisessa lainsäädännössä lähinnä pitkään meitä hallinneen Ruotsin malleja, Tuomas Jussila sanoo.
Takana oli satoja yhteisiä vuosia eikä siis 150 vuotta sittenkään tyhjästä aloitettu. Esityksen pohjana oli Ruotsin kunnallisasetus.
Kommentit