Keski-Suomi

[url=http://kaks.fi/sote-seuranta]Näytä kaikki maakunnat[/url]

22.5.2013

[b]Kuntauudistushankkeet[/b]

Jyväskylän kaupunki on ehdottanut valtiovarainministeriölle, että ministeriö toteuttaa erityisen kuntajakoselvityksen valtakunnallisesti merkittävän suuren kaupunkiseudun 9−11 kunnan selvitysalueella voimassa olevan kuntajakolain (29.12.2010 /1698) 15 §:n perusteella. Selvitysalueen kunnat ovat Jyväskylän kaupunkiseudun seitsemän kuntaa: Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen sekä lisäksi Joutsa, Keuruu, Luhanka ja Multia. Valtiovarainministeriö esitti lisäksi kuntajakoselvitykseen lisättäväksi Konnevettä. Kuntajakoselvittäjäksi VM esittää Jarmo Asikaista. Kunnat antavat lausuntonsa selvitysmiehestä ja selvitysalueesta toukokuun loppuun mennessä.

Tällä hetkellä ei ole menossa kuntajakoselvityksiä ja muutoinkin kuntakenttä odottaa tilanteen selkeytymistä.

[b]Sosiaali- ja terveysuudistushankkeet[/b]

Keski-Suomen liitto tilasi asiantuntijaselvityksen maakuntaan parhaiten soveltuvasta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta. Samalla selvityksessä saatiin lisätietoa sosiaali- ja terveydenhuollon keskinäisen integraation sisällöllisistä reunaehdoista. Vuonna 2011 vastaanotetussa selvityksessä maakunta jaettiin neljään yhteistoiminta-alueeseen. Peruspalveluiden järjestämistä esitettiin sote-kuntayhtymälle pohjoisen Keski-Suomen alueella (Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski), sote-kuntayhtymälle keskisen Keski-Suomen alueella (Hankasalmi, Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen), Jämsän vastuukuntamallille Eteläisen Keski-Suomen alueelle (Jämsä ja Kuhmoinen) sekä Jyväskylän kaupungille (vahvan kunta). Asiantuntijatyön tulokset eivät johtaneet keskustelun tiivistymisen lisäksi maakunnassa käytännön toimiin tai päätöksiin. Jämsä ja Kuhmoinen siirtyivät Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin vuoden 2013 alusta.

Valtakunnalliset sote-selvityshenkilöt esittivät 2013 Keski-Suomeen maakunnallista sote-aluetta siten, että palveluiden järjestämisestä vastaa Jyväskylän kaupunki. Keskustelu tästä kävi erittäin vilkkaana mediassa ja luottamushenkilöiden pöydissä.

Huhtikuussa 2013 näyttää siltä, että maakunnallisen sote-ratkaisun syntyminen Keski-Suomessa on mahdollinen, joskin vielä lukuisten neuvonpitojen takana. Luottamusta maakunnalliseen rakenteeseen ilmentää se, että julkinen keskustelu suuntautuu tällä hetkellä oikeastaan vain palveluiden järjestäjään: joko maakunnalliseen kuntayhtymään tai Jyväskylä-vetoiseen vastuukuntamalliin. Keskustelua käydään myös ERVAn roolista palveluiden järjestäjänä.

Muutoin ei ole tiedossa, että Keski-Suomessa olisi menossa kuntien kesken yksittäisiä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksia.

[b]Maakuntajohtajan katsaus (tiivistelmä Keski-Suomen liiton lausunnosta kuntarakennelakiluonnokseen 21.2.2013)[/b]

Keski-Suomen liitto kannattaa vapaaehtoisuuteen ja kuntademokratiaan perustuvaa kuntauudistusta. Keski-Suomi on muodostunut taloudellisesti, hallinnollisesti ja toiminnallisesti maakuntapohjaisesti. Vahvuutena Keski-Suomessa on yhtenäinen talousalue. Maakunta on täyden palvelun ELY-alue ja myös kolmas sektori on järjestäytynyt maakuntapohjaisesti. Kunnallisen demokratian kannalta paras ratkaisu on saada tärkeimpien ylikunnallisten tehtävien aluejaot identtisiksi. Kuntarakenteen tulee tukea koko maakunnan elinvoimaisuutta sekä myönteistä työpaikka-, yritys- ja väestörakenteen kehitystä.

Sosiaali- ja terveyspalvelurakenteen uudistuksen aikataulun eriytyminen kuntarakennelaista vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista. Kuntajakoselvityksille asetettu aikataulu on kireä, liitosten toimeenpanolle tulee varata aikaa. Myös rahoituksen ja tehtävien vastuuttamista valtion ja kuntien välillä on hyvä tarkastella, valtionosuusuudistuksen linjaukset on oltava selvillä kuntarakenteista päätettäessä.

Lähtökohtana palveluiden järjestämisessä tule olla kansalaisten perusoikeuksien turvaaminen ja tasa-arvoinen palveluiden saatavuus asuinpaikasta riippumatta ja mahdollisimman edullisesti niin asiakkaan kuin maksajan kannalta. Myös yhteistoiminta tulisi olla palveluiden tuottamisen vaihtoehtona.