Mitkä ovat säätiön tämän hetken painavimmat tehtävät ja haasteet, asiamies Antti Mykkänen? Entä tulevaisuudennäkymät?
– Koska säätiömme on ajaton, on ylisukupolvisuus luonteva tapa hahmottaa tulevaisuutta. Suomen ja sen kuntien asetelma on selvyydessään monimutkainen.
– Kansantalouden toipuminen koronasta, julkisen sektorin epätasapaino ja kestävyysvaje luovat paineita kuntatalouteen ja julkiseen tutkimusrahoitukseen. Samanaikaisesti eriarvoistuminen maan sisällä ja ihmisryhmien välillä, kuntatalouden kiristyminen, kuntien erilaistuminen, sote-uudistus ja ilmastohaasteisiin vastaaminen tuovat uusia tutkimusaiheita.
– Ikääntyminen ja pienenevät ikäluokat vähentävät tulevia työntekijöitä ja veronmaksajia. Digitalisaatio, tekoäly ja palvelujen uudistuminen ovat haaste saada ne kaikkien ulottuville. Samalla ne muuttavat työn ja päätöksentekemisen sekä palvelujen käyttämisen tapoja. Monipaikkaisuus lisääntyy.
– Tässä tilanteessa KAKSilla on selvä missio. Haluamme työllämme vahvistaa hyvinvointia, sivistystä ja kansanvaltaa. Näin tehdäksemme palvelemme osaltamme kuntia, kuntaväkeä ja koko yhteiskuntaa.
– Muodotkin ovat selvät. Rahoitamme, tuotamme ja välitämme tutkittua tietoa erityisesti kuntien päätöksenteon pohjaksi.
– Kaikessa julkaisutoiminnassa, Polemiikki-lehdessä, tutkimusjulkaisuissa ja viestinnässä tavoitteena on uuden, tutkitun tiedon levittäminen ymmärrettävästi, kiinnostavasti sekä arkeen ja päätöksentekoon soveltuvasti.
– Viestinnän toinen jalka on poleemisen keskustelun. Säätiö ei itse ota kantaa, mutta tukee monipuolista ja poleemista keskustelua. Sitä pidetään yllä vapaan kansalaisosallistumisen edistämiseksi sekä mahdollisten tiedon tai ajatusmallien aukkojen paikantamiseksi. Tervetuloa kirjoittamaan ja kommentoimaan!
– Jaamme ja elämme pelkästään ja vain oman varallisuutemme ja sen hoidon kautta. Kesällä säätiömme salkun arvo ylitti 40 miljoonaa euroa. Yleishyödyllisten yhteisöjen veroaseman kiristyminen uhkaa vähentää säätiöiden rahoitusmahdollisuuksia tieteeseen. Tätä emme luonnollisestikaan pidä hyvänä.
Mikä on kuntatutkimuksen merkitys kuntien muutoksessa – ja millaista tutkimusta KAKS preferoi, tutkimusasiamies Veli Pelkonen?
– Pyrimme aikaansaamaan luotettavaa, tuoretta ja rohkeaakin tietoa kuntien etulinjaan; päättäjille ja työntekijöille. Etsimme maan parhaita professoreja, tutkijoita ja tutkimuslaitoksia.
– Itse olen samalla huolissani siitä, kuinka tutkitun tiedon arvostus on laskemassa – myös kunnissa. Esimerkiksi krooniseen työvoimapulaan ei suhtauduta riittävän vakavasti.
– Työvoimaongelmat uhkaavat viedä hyvinvointipalvelut ja -oikeudet kurjistumiskierteeseen. Työhyvinvointi uhkaa romahtaa kunnissa, johtamisongelmat kärjistyvät ja palveluiden saanti muuttuu epävarmemmaksi.
– Olemme tuoneet tutkimuksilla keskusteluun jo pitkään muun muassa lastensuojelun ongelmia, koulukiusaamisen taustoja, vanhuspalvelujen tason romahtamista ja vesihuollon piileviä ongelmia. Silti meillä on samat ongelmat aika lailla ratkaisematta vielä tänäänkin.
– Kysyimme alan tutkijoilta nyt kesällä: Mikä on mielestäsi isoin ja tärkein tulevaisuuden ilmiö, joka vaikuttaa kuntiin ja hyvinvointijärjestelmään 2020-2040 luvuilla. Ja tutkijat vastasivat tässä järjestyksessä: väestörakenne, digitalisaatio, ilmaston muutos, työvoimakysymykset, sote-uudistus, lainsäädäntö ja keskittyminen.
– Näitä kaikkia voi katsoa sekä ongelmina että mahdollisuuksina. Siinä tutkijoille mietittävää, mistä kulmasta asiaa voisi tutkia.
– Meillä on vahva perinne, jossa hallinto esittää tutkijoille ”helppoja” aiheita. Hyllyt ovat täynnä johtamis- ja demokratiatutkimuksia, jotka ovat sinänsä hyviä, mutta ovatko ne kaikki tarpeellisia, jos ne eivät paljasta todellisia ongelmia eivätkä johda muutokseen.
– Liian monella tutkijalla on iskostunut päähän vanha oppi ”älä pure syöttävää kättä”. Meitä eivät tutkijoiden, kuntien eikä muidenkaan puraisut järkytä. Rakentava vaikuttavuus on tutkimukselta vaadittavista asioista tärkein.
Kommentit