/ 06.02.2017

Helmikuun sananselitys

Netti-Polemiikki kokoaa mutkikkaita käsitteitä kuntamaailmasta ja yhteiskunnasta. Joko olet antanut oman ehdotuksesi?

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Palveluseteliosto (sote)

Kunnat voivat tuottaa palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa, ostamalla palveluita tai tarjoamalla palvelusetelin, jota voi käyttää kunnan ostamien yksityisten palveluiden maksamiseen. Kunta tai kuntayhtymä päättää, ottaako se palvelusetelin käyttöön ja mihin palveluihin se antaa setelin. Palvelusetelien käyttöä ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilaki, joka tuli voimaan 1.8.2009. Palvelusetelilain tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä.

Palveluseteleitä käytetään suurimmassa osassa Suomen kuntia ja niiden käyttö on kasvanut tasaisesti vuodesta 2009. Kunta hyväksyy ne yksityiset palvelujen tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voi käyttää kunnan myöntämää palveluseteliä. Kunta voi hyväksyä kaikki hyväksymisedellytykset täyttävät palveluntuottajat tai rajoittaa palveluntuottajien määrää kilpailuttamalla palveluntuottajat julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti. Kunnan ja palveluntuottajan välille ei muodostu sopimussuhdetta käytettäessä palveluseteliä palvelujen järjestämistapana. Sosiaalipalveluissa palveluseteleitä käytetään eniten kotipalveluun, omaishoitajan vapaan aikaisiin palveluihin, kotipalvelun tukipalveluihin, sosiaalihuoltolain mukaiseen tehostettuun palveluasumiseen.

Perustulokokeilu

Suomessa kokeillaan perustuloa vuosina 2017–2018, ja se on yksi hallituksen kärkihankkeista.

Kokeilun toteuttaa Kela. Vuodenvaihteessa alkavassa kokeilussa perustuloa saa 2 000 satunnaisesti valittua 25–58-vuotiasta henkilöä, joille Kela on maksanut työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa marraskuussa 2016. Perustulon määrä on 560 euroa kuukaudessa, ja kokeilussa sovelletaan nykyistä verotusta. Kokeiluun valittuja verrataan verrokkiryhmään kuuluviin, jotka eivät saa perustuloa.

Perustulo on sosiaaliturvan malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ilman ehtoja rahaa toimeentuloa varten. Sen tarkoitus on vähentää tukien hakemiseen liittyvää työtä sekä vapauttaa aikaa ja voimavaroja muuhun toimintaan, kuten työn tekemiseen tai hakemiseen. Kahden vuoden kokeilun tarkoituksena on selvittää, voidaanko sosiaaliturvaa muuttaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. Perustulokokeilun avulla selvitetään myös, voidaanko etuusjärjestelmää yksinkertaistaa.

Yhtiöittämisvelvollisuus

Vuonna 2013 voimaan tulleet kuntalain ja kilpailulain muutokset velvoittavat kuntia yhtiöittämään toimintojaan, joita hoidetaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuuden mukaan kunnan on annettava tällaiset tehtävät osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Käytännössä tehtävä on usein annettu kunnan omistamalle osakeyhtiölle. Kun kunnallinen toiminta yhtiöitetään osakeyhtiömuotoon, on kunnalla tai kunnilla yhtiössä määräävä asema. Yhtiöittämisen tavoitteena on turvata kilpailun tasapuolisuus julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä.

Yhtiöittämisvelvoitteen piiristä on rajattu pois tehtäviä, joita ei katsota hoidettavan kilpailutilanteessa markkinoilla. Kunta voi edelleen toimia vähäisessä määrin markkinoilla sekä silloin, kun se erityislain perusteella on mahdollista. Kunta voi omana toimintanaan edelleen jatkaa sellaisten palveluiden järjestämistä, joita se järjestää vain itselleen. Tärkeimmät rajaukset koskevat kunnan lakisääteisiä tehtäviä, yhteistoimintana hoidettuja sekä monopolin muodostavia tehtäviä. Poikkeussäännöksen perusteella kunta voi myös tuottaa tukipalveluja kuntakonserniin kuuluville tytäryhteisöille ja palvelussuhteeseen liittyviä palveluja tytäryhteisöjen palveluksessa oleville henkilöille sekä laajemmin palveluja sidosyksiköille.

Suomessa on ollut kuntien omistamia osakeyhtiöitä jo viime vuosisadan
alkupuoliskolla. Nykyään osakeyhtiömuotoa käytetään kuntapalveluiden tuottamisessa yhä enemmän. Esimerkiksi kuntien energia- ja satamatoiminnot on yhtiöitetty.

#palveluseteliosto #perustulokokeilu #yhtiöittämisvelvollisuus

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.

Lisää aiheesta palveluseteliosto

Lisää aiheesta perustulokokeilu

Lisää aiheesta yhtiöittämisvelvollisuus