blogi / 28.12.2015

Vesa-Matti Saarakkala: Neuvoa-antava vai neuvoapyytävä kansanäänestys?

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

18.03.2014

Kuntaliitoksissa on kyse peruuttamattomista päätöksistä. Pääosa tähän mennessä tehdyistä kuntaliitoksista on tehty käytännössä kuntalaisia kuulematta eli kunnissa ei ole järjestetty kuntalain 30 § mukaisia neuvoa-antavia kuntakohtaisia kansanäänestyksiä.

Usein kansanäänestysaloitteisiin, joiden takana on kuntalain 31 § mukaan oltava vähintään 5 % kunnan äänioikeutetuista asukkaista, suhtaudutaan valtuustoissa myös kielteisesti. Viimeisen n. 20 vuoden aikana kuntalaisten aloitteista vain 14 %:ssa on seurannut kansanäänestyksen järjestäminen. Kansanäänestyksen toteutuessa sen antamaa neuvoa kuitenkin yleensä kuunnellaan, mikä viittaa siihen, että kansanäänestyksiä ei haluta järjestää, jos äänestystuloksen ennakoidaan olevan valtuuston enemmistön kannan vastainen.

Tavallaan nykyinen neuvoa-antava kansanäänestys ei olekaan siis neuvoa-antava, vaan neuvoapyytävä, koska sen järjestäminen riippuu täysin valtuuston tahdosta eli siitä, pyytääkö se tätä neuvoa. Sama pätee myös mahdollisiin valtakunnallisiin kansanäänestysaloitteisiin. Mutta esimerkiksi Sveitsissä on jo voimassa laki, jonka mukaan valtiollisella tasolla on velvollisuus järjestää kansanäänestys, mikäli kansanäänestystä vaativan aloitteen on allekirjoittanut vähintään 100 000 Sveitsin kansalaista 18 kuukauden keräysaikana.

Koska kansanäänestyksiä koskien kuntalaisilla ei ole nyt käytännössä kuin aloiteoikeus ilman valtuuston velvollisuutta järjestää kansanäänestys, ja koska aloitteet eivät useinkaan johda äänestyksen järjestämiseen, olisi aiheellista harkita kuntalain muuttamista siten, että jos esimerkiksi vähintään 10 % äänioikeutetuista kuntalaisista tekee kansanäänestysaloitteen, kunnallinen neuvoa-antava kansanäänestys olisi silloin lain nojalla järjestettävä.

Kansalaiskeskustelussa esillä ovat olleet myös sitovat kansanäänestykset, mutta luonnollinen ja edustuksellista demokratiaa tukeva askel olisi se, että kansalaisilla olisi ylipäätään jokin suora ja varma keino saada kansanäänestyksiä aikaiseksi. Näin kansalaiset voisivat paitsi päästä välillisesti vaikuttamaan yksittäisiin asioihin, samalla näkisivät, miten päätöksentekijät reagoivat kansanäänestysten tuloksiin, millä tietysti olisi äänestyspäätöksiä tukeva vaikutus edustuksellisissa vaaleissa.

Kunnallisten kansanäänestysten lisäämisellä olisi todennäköisesti myös yhteiskunnallista keskustelua aktivoiva ja stimuloiva vaikutus. Itse olen ollut kolme kertaa keräämässä aloitetta kunnallisen kansanäänestyksen järjestämiseksi ja olemme saaneet aloitteen valtuuston käsittelyyn. Kertaakaan äänestystä ei ole järjestetty, vaikka ne olisivat koskeneet kuntaliitoksia.

Vesa-Matti Saarakkala
kansanedustaja (ps)

Kommentoi

Teksti

  • You can use BBCode tags in the text. URLs will automatically be converted to links.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.

Kuva CAPTCHA

Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.