13.05.2013
Kuntatalouden vaikeudet ovat tosiasia, jonka on tunnustanut koko eduskunta, mutta lääkkeistä ei ole ollut yksimielisyyttä. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on herättänyt intohimoja. Eikä intohimo ole uutta, koska edellisellä hallituskaudella uudistukset jäivät kokonaan tekemättä sosiaali-ja terveyspalveluiden osalta.
Kunta- ja sote uudistuksille on molemmille ollut omat tilauksensa jo vuosien ajan. Kauan on mietitty ja pähkäilty, mutta nyt ei ollut enää mahdollisuuksia odottaa ja toivoa, että väki lisääntyy ja pidot paranevat. Nyt oli toimittava, jotta suomalaisten palvelut voisivat toimia niin tänään kuin tulevaisuudessa
Sote- ja kuntauudistus tarvitaan, jotta kunnat olisivat rahoituksellisesti riittävän vahvoja turvaamaan peruspalvelut kaikille lähipalveluina. Erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla tarvitaan myös kuntauudistusta, koska kunnat eriarvoistuvat nopeaa tahtia. Kuntien välisessä kilpailussa työttömät keskittyvät kasvukeskuksiin ja parhaat verotulot valuvat kehyskuntiin. Yhdyskuntarakenne hajautuu ja kuntalaisten eriarvoisuus verotuksessa ja palveluissa repeää.
Nykymallilla erityisesti pienten kuntien asukkaat maksavat suurempaa veroprosenttia, mutta saavat vähemmän palveluja. Uutta sotemallia kritisoidaan demokratian puutteesta, mutta mitä demokratiaa on nykymalli, jossa pienet kunnat eivät enää pysty tuottamaan palveluja? Onko se demokratiaa, että yksi pieni kunta voi veto-oikeudellaan kaataa kokonaisen palvelutuotantojärjestelmän isolla alueella? Jos palveluiden yksityistäminen jää ainoaksi vaihtoehdoksi, elämme demokratian irvikuvaa todeksi.
Merja Kyllönen
Kommentit
Unto Murto kommentoi 26 toukokuu, 2013 – 15:45 Pysyväislinkki
Kuntayhtymä on paras!
Parhaillaan on menossa maamme kunnallishallinnon suurin reformi. Kunnallishallintoa uudistetaan lainsäädännöllä. Framilla on kuntarakennelakia, SoTea, kuntalakia, Vossia, jne. Tuotiinko kuntauudistus uunista ulos huonolla reseptillä. Syntyykö tässä sutta ja sekundaa?
Kuntien tehtävätkin on laskettu. Pakollisia lakisääteisiä tehtäviä on 535 ja 17.1.2013 luovutetun Kuntien tehtävien kartoitusraportin jälkeen kunnille annettu vaan lisätehtäviä 30 kpl. Lisäksi näistä tehtävistä johtuvia velvoitteita (pakkopaitaa) on 10 ministeriön ja keskusviraston toimesta annettu 974 kpl. Huom! Ministeriöt ja keskusvirasto ovat jäänteitä Ruotsin ja Venäjän vallan ajoilta.
Kunnat ovat 565 lakisääteisten palvelujen tavarataloja.
Rahoitusvastuu on siirretty kunnille. Valtio osallistuu enää kokonaiskustannuksiin 20%:lla. Kuntien piikkiin 80%. Kaikille meille on selvää kuin pläkki, että palvelujen tuottamisen rahoituspohja ei ole kunnossa. Kuntien tilinpäätökset v.2012 ovat mollivoittoisia. Erityisesti keskuskunnissa ja ns. satelliittikunnissa.
Luonnottomat ja tasapainottomat suurkunnat eivät mielestäni ole oikea ratkaisu uudistustarpeeseen. Pienkunnan rooli liittyy kunnan elinvoimaisuuteen ja elinkeinojen kehittämiseen. On selvää, että ilman kuntaa olisi jäänyt moni yritys syntymättä, matkailualue rakentamatta, lähiruoka ostamatta ja mökkitontti kaavoittamatta.
Kunta voi omana yhteisönä olla aktiivinen, eloisa ja elinvoimainen vaikka tilastojen perustella sen pitäisi olla kaikkea muuta. Kuntapäättäjät näkevät tämän TROIJAN puuhevosen: Ei kuntarajan poistamisella saada aikaan miljoonasäästöjä. Sen sijaan sillä päästään eroon lähipalveluista ja lähidemokratiasta tosi vikkelään.
Eurooppalaisen hallintojärjestelmä perustuu sekä kansanvaltaiseen paikallishallintoon että aluehallintoon.
Nyt kuntareformissa näyttää tosi ihmeelliseltä: Valtioneuvosto määrää SoTe-alueet.
Vastuu- tai isäntäkuntamalli ajaisi pienet kunnat rengin ja piian osaan. Mopen osa ei paljon innosta.
Miten vastuukunta/keskuskuntaratkaisussa suoritetaan sairaanhoitopiirin omaisuusmassan kanssa? Totuus on se, että SoTe on valjastettu kuntien määrän vähentämiseen vuoteen 2017 mennessä. Leveät hartijat ja vielä leveämmät velat. Hallitus tulee antamaan lakiesityksensä eduskunnalle lähiaikana ja perustuslakivaliokunta antaa oman lausuntonsa vastuukuntamallista. Onko se perustuslain vastainen?
Kaikkein nopein ratkaisu tähän Gordionin solmuun on todella hyvin yksinkertainen eli nykyiset sairaanhoitopiirien kuntayhtymät (20 kpl) muutetaan SoTe –alueiksi. Niiden sisällä olisi palveluja tuottavia liikelaitoksia (tuotanto-organisaatioita) Pohjois-Savossa KYSTERIn ja Ylä-Savon soten tapaan. Perus- ja erikoissairaanhoito olisivat saman organisaation vastuulla. Pienkuntien kannalta kuntayhtymämalli on kaikkein paras.
Vuonna 2015 käytävät eduskuntavaalit tulevat olemaan erittäin merkittävät.
Nyt tarvitaan kuntien päättäjiltä ja kuntajohtajilta seuraavia ominaisuuksia:
1. Suuret korvat.
2. Terävät silmät.
3. Vilkas mielikuvitus.
4. Virtahevon nahka.
5. Urheilijan kunto.
6. Puliukon vatsa.
7. Kotkan katse, jotta näkee kauas.
8. Pelle Pelottoman innovatiivisuus.
9. Mikki Hiiren rohkeus ja realistisuus.
10. Tintin uteliaisuus ja riskienottokyky.
11. Muurahaisen ahkeruus ja tiimihenkisyys.
12. Sammumaton toive siitä, että asiat voisivat olla vieläkin huonommin.
Aika näyttää, kuinka kuntien eli 565 palvelun tavaratalojen käy.
Kuntayhtymä on paras!
Parhaillaan on menossa maamme kunnallishallinnon suurin reformi. Kunnallishallintoa uudistetaan lainsäädännöllä. Framilla on kuntarakennelakia, SoTea, kuntalakia, Vossia, jne. Tuotiinko kuntauudistus uunista ulos huonolla reseptillä. Syntyykö tässä sutta ja sekundaa?
Kuntien tehtävätkin on laskettu. Pakollisia lakisääteisiä tehtäviä on 535 ja 17.1.2013 luovutetun Kuntien tehtävien kartoitusraportin jälkeen kunnille annettu vaan lisätehtäviä 30 kpl. Lisäksi näistä tehtävistä johtuvia velvoitteita (pakkopaitaa) on 10 ministeriön ja keskusviraston toimesta annettu 974 kpl. Huom! Ministeriöt ja keskusvirasto ovat jäänteitä Ruotsin ja Venäjän vallan ajoilta.
Kunnat ovat 565 lakisääteisten palvelujen tavarataloja.
Rahoitusvastuu on siirretty kunnille. Valtio osallistuu enää kokonaiskustannuksiin 20%:lla. Kuntien piikkiin 80%. Kaikille meille on selvää kuin pläkki, että palvelujen tuottamisen rahoituspohja ei ole kunnossa. Kuntien tilinpäätökset v.2012 ovat mollivoittoisia. Erityisesti keskuskunnissa ja ns. satelliittikunnissa.
Luonnottomat ja tasapainottomat suurkunnat eivät mielestäni ole oikea ratkaisu uudistustarpeeseen. Pienkunnan rooli liittyy kunnan elinvoimaisuuteen ja elinkeinojen kehittämiseen. On selvää, että ilman kuntaa olisi jäänyt moni yritys syntymättä, matkailualue rakentamatta, lähiruoka ostamatta ja mökkitontti kaavoittamatta.
Kunta voi omana yhteisönä olla aktiivinen, eloisa ja elinvoimainen vaikka tilastojen perustella sen pitäisi olla kaikkea muuta. Kuntapäättäjät näkevät tämän TROIJAN puuhevosen: Ei kuntarajan poistamisella saada aikaan miljoonasäästöjä. Sen sijaan sillä päästään eroon lähipalveluista ja lähidemokratiasta tosi vikkelään.
Eurooppalaisen hallintojärjestelmä perustuu sekä kansanvaltaiseen paikallishallintoon että aluehallintoon.
Nyt kuntareformissa näyttää tosi ihmeelliseltä: Valtioneuvosto määrää SoTe-alueet.
Vastuu- tai isäntäkuntamalli ajaisi pienet kunnat rengin ja piian osaan. Mopen osa ei paljon innosta.
Miten vastuukunta/keskuskuntaratkaisussa suoritetaan sairaanhoitopiirin omaisuusmassan kanssa? Totuus on se, että SoTe on valjastettu kuntien määrän vähentämiseen vuoteen 2017 mennessä. Leveät hartijat ja vielä leveämmät velat. Hallitus tulee antamaan lakiesityksensä eduskunnalle lähiaikana ja perustuslakivaliokunta antaa oman lausuntonsa vastuukuntamallista. Onko se perustuslain vastainen?
Kaikkein nopein ratkaisu tähän Gordionin solmuun on todella hyvin yksinkertainen eli nykyiset sairaanhoitopiirien kuntayhtymät (20 kpl) muutetaan SoTe –alueiksi. Niiden sisällä olisi palveluja tuottavia liikelaitoksia (tuotanto-organisaatioita) Pohjois-Savossa KYSTERIn ja Ylä-Savon soten tapaan. Perus- ja erikoissairaanhoito olisivat saman organisaation vastuulla. Pienkuntien kannalta kuntayhtymämalli on kaikkein paras.
Vuonna 2015 käytävät eduskuntavaalit tulevat olemaan erittäin merkittävät.
Nyt tarvitaan kuntien päättäjiltä ja kuntajohtajilta seuraavia ominaisuuksia:
1. Suuret korvat.
2. Terävät silmät.
3. Vilkas mielikuvitus.
4. Virtahevon nahka.
5. Urheilijan kunto.
6. Puliukon vatsa.
7. Kotkan katse, jotta näkee kauas.
8. Pelle Pelottoman innovatiivisuus.
9. Mikki Hiiren rohkeus ja realistisuus.
10. Tintin uteliaisuus ja riskienottokyky.
11. Muurahaisen ahkeruus ja tiimihenkisyys.
12. Sammumaton toive siitä, että asiat voisivat olla vieläkin huonommin.
Aika näyttää, kuinka kuntien eli 565 palvelun tavaratalojen käy.