8.11.2013
Valtiolla alijäämää, kunnilla alijäämää, kansalaisilla alijäämää. Välistä tuntuu, että päättäjän elämä on tänä päivänä yhtä suurta alijäämää. Kuitenkin pitäisi löytää itsestään sellainen vaihde, jolla laitetaan sekä valtiontalous että kuntatalous kuntoon, ja uskotaan tulevaisuuteen.
Tulevien viikkojen ja kuukausien aikana käydään keskusteluja siitä, mitä maamme rakenteissa voidaan tehdä toimivammin, jotta menot pysyisivät kurissa. Olemassa olevien haasteiden lisäksi meidän pitäisi miettiä myös tulevaisuutta: miten Suomi selviää kun väestö ikääntyy.
Kaikki meistä tekisivät mieluummin päätöksiä silloin, kun rahasta ei ole pulaa ja hyvää voidaan jakaa. Jyvät alkavat erottua akanoista niissä hetkissä, kun tulee puristuksen paikka ja väännetään vähistä rahoista ja muutostarpeesta.
Olen itse lähtenyt aina liikkeelle siitä, että päätöksiä on pystyttävä tekemään kaikissa tilanteissa, vaikeina ja helpompina aikoina.
Tiedän meidän olevan suuren murroksen edessä ja tässä murroksessa tarvitaan meitä jokaista. Isojen päätösten äärellä tarvitaan malttia ja ajatusta, jotta ei tehdä sellaisia virheitä, joiden korjaamisen menee yksi elinikä.
Politiikka on joukkuepeliä. Nyt jos koskaan tähän joukkueeseen tarvitaan vasenta laitaa pitämään ihmisen ääntä esillä.
Merja Kyllönen (vas.)
Liikenneministeri
Kommentit
Savottamies Unt… kommentoi 21 joulukuu, 2013 – 13:40 Pysyväislinkki
KONKELO eli kylmiä laskelmia pienille syrjäisille kunnille
Selvitysmies Arno Miettisen julkistamat valtionosuuksien koelaskelmat ovat tosi kielteinen uutinen Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ikärakenteeltaan vanhusvoittoisille pienille syrjäkunnille.
Esim. Rautavaaran kunnalle, jossa on korkea ikärakenne, sairastavuutta, pitkät matkat ja harva-asutus.
Rautavaaralle laskelmat antavat kylmää kyytiä vuoden 2013 tasosta. Vähennystä on 897 198 euroa eli – 485 euroa asukasta kohti.
Näyttää pahalta, jos Miettisen koelaskelmat toteutuvat vuoden 2015 alusta. Rautavaaran tulorakenteessa valtionosuudet ovat 53 prosenttia.
Onneksi on kysymys vasta alustavista askelmista. Jatkossa käytetään pohjana uusinta tietoa vuodelta 2014 ja tilinpäätöstä vuodelta 2013.
Kunnalle keskeisimmät tekijät ovat ikärakenne, sairastuvuus, asukastiheys, työttömyysaste ja koulutustausta. Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa ensi keväänä ja uudistus tulisi voimaan 1.1.2015.
Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä (Halke) on linjannut, että uudistukseen sovellettaisiin vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa. Ensimmäisinä vuosina kuntakohtainen muutos olisi korkeintaan 50 euroa asukasta kohti.
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on yksi tekijä, johon perustuu maamme tekeillä oleva uusi kunnallishallinnon Perustuslaki.
Kuntarakennelaki astui voimaan 1.7.2013 . Kuntien yhdistymisselvitykset ja esitykset on annettava huhtikuuhun 2014 mennessä. Selvitysalueesta poikkeamisia tulee kunnan erikseen hakea.
Kuntajaon muutokset astuvat voimaan 2015-2017?
Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 alussa. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki (SoTe) astuu voimaan 2015.
Sumuista on myös kuntien ja valtion tehtävien uudelleenjako, jonka pitäisi tuoda kunnille helpotusta 1,2 miljardia. Utopiaa vai totta?
Valtionosuuksien ennakkolaskelmat ovat monelle kunnalle ei toivottu joululahja.
Joulupukille: PARASTA pysyä kaistalla maailman tappiin!
KONKELO eli kylmiä laskelmia pienille syrjäisille kunnille
Selvitysmies Arno Miettisen julkistamat valtionosuuksien koelaskelmat ovat tosi kielteinen uutinen Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ikärakenteeltaan vanhusvoittoisille pienille syrjäkunnille.
Esim. Rautavaaran kunnalle, jossa on korkea ikärakenne, sairastavuutta, pitkät matkat ja harva-asutus.
Rautavaaralle laskelmat antavat kylmää kyytiä vuoden 2013 tasosta. Vähennystä on 897 198 euroa eli – 485 euroa asukasta kohti.
Näyttää pahalta, jos Miettisen koelaskelmat toteutuvat vuoden 2015 alusta. Rautavaaran tulorakenteessa valtionosuudet ovat 53 prosenttia.
Onneksi on kysymys vasta alustavista askelmista. Jatkossa käytetään pohjana uusinta tietoa vuodelta 2014 ja tilinpäätöstä vuodelta 2013.
Kunnalle keskeisimmät tekijät ovat ikärakenne, sairastuvuus, asukastiheys, työttömyysaste ja koulutustausta. Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa ensi keväänä ja uudistus tulisi voimaan 1.1.2015.
Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä (Halke) on linjannut, että uudistukseen sovellettaisiin vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa. Ensimmäisinä vuosina kuntakohtainen muutos olisi korkeintaan 50 euroa asukasta kohti.
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on yksi tekijä, johon perustuu maamme tekeillä oleva uusi kunnallishallinnon Perustuslaki.
Kuntarakennelaki astui voimaan 1.7.2013 . Kuntien yhdistymisselvitykset ja esitykset on annettava huhtikuuhun 2014 mennessä. Selvitysalueesta poikkeamisia tulee kunnan erikseen hakea.
Kuntajaon muutokset astuvat voimaan 2015-2017?
Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 alussa. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki (SoTe) astuu voimaan 2015.
Sumuista on myös kuntien ja valtion tehtävien uudelleenjako, jonka pitäisi tuoda kunnille helpotusta 1,2 miljardia. Utopiaa vai totta?
Valtionosuuksien ennakkolaskelmat ovat monelle kunnalle ei toivottu joululahja.
Joulupukille: PARASTA pysyä kaistalla maailman tappiin!