15.11.2013
Suomi on perinteisesti ostanut parin ydinreaktorin tuotannon verran sähköä Venäjältä. Aivan viime vuosina tämä aiemmin Suomelle edullinen järjestely on kuitenkin alkanut pahasti ontumaan. Venäjältä saadaan sähköä enää vain murto-osa entisestä. Kohta ei ehkä sitäkään.
Suomi alkoikin viime vaalikaudella varautua Venäjällä tuotetusta ydinvoimasta luopumiseen myöntämällä periaatepäätökset kahden uuden kotimaisen ydinvoimalan rakentamiseksi. Suomalainen teollisuus ja monet muut yritykset sekä kunnat ja kaupungit ympäri maata keräsivät voimansa yhteen ja perustivat uuden kotimaisen voimayhtiön toteuttamaan voimalaitoksen, jonka sijoituspaikaksi valikoitui lopulta Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoki.
Kuntien vaikea taloustilanne on pakottanut muutamia kuntia jäämään matkan varrella pois hankkeesta. Osa kunnista on lähtenyt tavoittelemaan tuottoja muista energiainvestoinneista. Tänään julkistetussa Fennovoiman omistajajoukossa on kuitenkin edelleen vahva enemmistö kotimaisella teollisuudella sekä suurella joukolla kuntien ja kaupunkien energialaitoksia. Laitostoimittajan mukaantulo myös uudeksi ulkomaiseksi vähemmistöomistajaksi ei poista kotimaisten toimijoiden enemmistöä. Pyhäjoen hanke onkin edelleen päästötöntä kotimaista lähienergiaa, joka tulee tarjoamaan työtä ja toimeentuloa sekä lämpöä ja valoa niin suoraan kuin välillisesti kymmeniin tuhansiin suomalaiskoteihin useiden vuosikymmenten ajan.
Heikki Autto
Kansanedustaja
Kommentoi