7.10.2014
Suomalainen ruoka on hyvää ja terveellistä. Se on myös puhdasta ja turvallista. Puhdas vesi, ilma ja maaperä, sekä kasvitaudeista ja tuhohyönteisistä selvää tekevät pakkastalvet takaavat, että suomalainen elintarvike on maailman puhtain.
Vuosi sitten Euroopassa kohuttiin hevosenlihasta, kun valmisruokapakkausten merkintöjen todettiin olleen vain sinnepäin. Ongelma ei ollut hevosenliha, vaan se, että sitä löytyi tuotteista, joissa sitä ei pitänyt olla. Pakkausmerkintöihin ja niiden valvontaan vaadittiin julkisuudessa laajasti parannuksia, jotta kuluttajilla olisi varmempi tieto ruokansa alkuperästä.
Kaupan tiskillä kuluttaja onkin kuningas. Mutta hoitopaikan, koulun tai työpaikan lounaslinjastolle tultaessa yksittäisen ruokailijan vaikutusmahdollisuudet usein katoavat kokonaan. Tämä ei ole aivan merkityksetön asia, koska esimerkiksi kuntien ja kaupunkien toimesta valmistetaan päivittäin valtava määrä aterioita.
Suomalaiset ruoantuottajat kamppailevat juuri nyt suurten vaikeuksien keskellä Venäjän asettamien tuontirajoitusten myllätessä eurooppalaisia ruokamarkkinoita. Juuri nyt kunnilla onkin aika ryhdistäytyä suomalaisen ruoan puolesta ja panostaa ruoan laatuun sekä samalla osaltaan turvata kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuutta.
Harva tiedostaa esimerkiksi sitä, että Suomessa yhteiskunta on eettisistä syistä päättänyt muita Euroopan maita tiukemmista säännöistä ruoantuotantoon. Silti yhteiskunnan rahoilla ostetaan ulkomailta ruokaa kouluihin ja päiväkoteihin, jonka tuottaminen olisi meillä laitonta. Tämän epäkohdan korjaamisessa on tärkeä työsarka meille jokaiselle kuntapäättäjälle juuri nyt, kun päätöksenteko ensivuoden talousarvioista lähestyy.
Heikki Autto
Kommentoi