19.06.2013
Koko tämän vaalikauden suurin yksittäinen uudistuskokonaisuus nytkähtää viimein konkreettisesti eteenpäin, kun kuntauudistuksen ensimmäinen lainsäädäntökokonaisuus saatiin valiokuntatyön osalta valmiiksi. Eduskunnan suuri sali pääsee tänään ottamaan kantaa kuntauudistukseen, kun se päättää kuntajakolain muutoksen sisällöstä hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta.
Perusteellisen valmistelun jälkeen mietinnöksi asti saatu kuntajakolaki on ensimmäinen osa suurta uudistuskokonaisuutta, joka tulee saamaan jatkoa kuntalain kokonaisuudistuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta sekä kuntien valtionosuusjärjestelmän uusimisesta. Näistä uudistuksista on tarkoitus saada hallituksen esitykset eduskuntaan viimeistään ensi vuoden aikana. Kuntajakolain muutos on suunniteltu tulemaan voimaan nyt heinäkuun alusta, joten eduskunta on koolla juhannuksen molemmin puolin asiasta päättämässä.
Perustuslakivaliokunnan eilen antama lausunto kuntajakolaista kytkee kunta- ja sote-uudistukset entistä vahvemmin toisiinsa. Vaikka perustuslakivaliokunnan mukaan kunnille on varattava vähintään puoli vuotta aikaa uuden sote-lainsäädännön valmistumisen jälkeen rakenneratkaisujen tekemiseen, on kuntien kuitenkin järkevää tarttua kuntajakoselvitysten tekemiseen mahdollisimman nopeasti. Selvityksillä saadaan tietoa siitä, mitä hyötyjä tai haittoja uusien kuntien muodostamisesta voisi paikallisesta näkökulmasta olla. Tämä tieto tulee varmasti tarpeeseen, vaikka tietoa sote-lakien lopullisista lakipykälistä ei välittömästi olisikaan saatavilla.
Heikki Autto
Kommentit
Unto Murto kommentoi 21 kesäkuu, 2013 – 13:33 Pysyväislinkki
LÄHIPALVELUT SÄILYTETTÄVÄ
Kuntien pakollisia lakisääteisiä tehtäviä on nyt 535 kpl. Ylijohtaja Silja Hiironniemi luovutti 17.1.2013 tämän Kuntien tehtävien kartoitusraportin. Raportti löytyy kaikille osoitteesta www.vm.fi
Raportin jälkeen kunnille annettu vaan lisätehtäviä 30 kpl. Näistä tehtävistä johtuvia velvoitteita (pakkopaitaa) on 10 ministeriön ja keskusviraston toi-mesta annettu kunnille 974 kpl. Rahoitusvastuu on ajat sitten siirretty kun-tien kukkaroille. Valtio osallistuu enää kokonaiskustannuksiin 20%:lla. Kaikille on selvää, että palvelujen tuottamisen rahoituspohja ei ole kunnos-sa.
Itä-Suomen väestö on hyvin vanhusvoittoista ja Pohjois-Savo on yksi haasteellisimmista alueista siinä mielessä, että miten niin laajalla ja osin harvaan asutulla alueella pystymme järjestämään palvelut, demokratia ja päätöksenteko.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma luku 10 KUNTAPOLITIIKKA JA HALLINNON KEHITTÄMINEN sivut 75-78 lupaa kylmää kyytiä Pohjois-Savon maaseutukunnille. Asiamiespostit, joukkoliikenne, valtion paikallishallinnon palvelut ovat hävinneet pienistä kunnista horisonttiin.
Suomessa valmistellaan itsenäisyytemme ajan mittavinta kuntaremonttia. Kunnallishallintoa uudistetaan lainsäädännöllä. Tekeillä on Kunnallishallinnon perustuslaki, joka koostuu neljästä (4) laista: kuntarakennelaki, SoTe-järjestämislaki, uusi kuntalaki ja valtionosuusjärjestelmänuudistus.
Rautavaaran kunta kuuluu pitkien etäisyyksien kuntien joukkoon. Näillä kunnilla on erityisolosuhteiden vuoksi mahdollisuus poiketa 20.000 asukkaan väestötasovaatimuksesta.
Rautavaaran kunnan olosuhdetekijät tulee huomioida riittävällä painoarvolla valtionosuusjärjestelmässä ja sen uudistuksissa. Järjestelmää kehitettäessä on huomioitava väestön nopea ikääntyminen sekä samanaikaisesti veron-maksajien (työllisten) väheneminen. Tämä yhtälö tulee vaikeuttamaan kunnan palvelujen edelleen kehittämistä ja rahoitusta.
Pitkien välimatkojen ja harvaan asutuille kunnille tulee välittömästi laatia oma erillisohjelma eli Lex-Rautavaara:
1. Rautavaaran kunta teki Pohjois-Savon liitolle esityksen, että Pohjois-Savon kaikille pitkien välimatkojen ja harvaanasutuille kunnille laaditaan erillisohjelma LEX-Rautavaara, jolla turvataan lähipalvelut myös pitkien etäisyyksien olosuhteissa.
2. liitto nimeää nopeasti erityisen harvaan asuttujen alueiden selvityshen-kilön. Selvityshenkilölle tulee antaa selkeä tehtäväksianto kunnallisten ja valtiollisten palvelurakenneratkaisujen erilaisten vaihtoehtojen selvittämistä erityisen harvaan asutuissa ja syrjäisissä kunnissa. Valtiovarainministeriön Asiakaspalvelu 2014-hanke kytketään selvitykseen.
– Selvityksen tavoitteena olisi harva-alueiden kuntien asukkaiden palvelui-den turvaaminen ja järkevän tuottamisen eri vaihtoehdot sekä kuntien rahoi-tuspohjan laajentaminen ja harvaan asuttujen kuntien elinvoimaisuuden vahvistamisen eri vaihtoehdot.
– Selvityksen tulee antaa työkaluja kuntien asiakaslähtöiseen palvelutuo-tantoon, jolla todella mahdollistetaan Pohjois-Savossa esim. laajakaistan (valokuitu) ja muun informaatioteknologian (ICT) avulla laaja tehokas hyö-dyntäminen kuntalaisille ja yrittäjille julkistenpalvelujen tuottamiseen yhteis-työmallilla (partner-ship).
– Innovatiiviset teknologia- ja tietotekniikkaratkaisut antavat hyvät mahdolli-suudet vastata väestön ikääntymisen myötä lisääntyvään palvelutarpeeseen ja omalta osalta pienentämään maamme julkisen talouden kestävyysvajetta.
– Selvityksen lähtökohtana tulee olla se, että Pohjois-Savon liiton erilaiset jäsenkunnat tarvitsevat asiakaslähtöisyyden mahdollistamiseksi erilaisia ratkaisuja ja sitä kautta vapautuksia 565 lainsäädännön pakkopaidasta.
-Tätä varten ja riittävän tietopohjan keräämiseksi tehtäisiin erityinen Harva-vapaakuntamalli Pohjois-Savoon. Näin toteutuisi aidosti EU:n subsidiari-teetti- eli läheityysperiaate. Kunta- ja SoTe-uudistuksissa läheisyysperiate näyttää unohtuneen, erityisesti harvaan asuttujen ja syrjäisten kuntien osalta. Lähidemokratian ja lähipalvelujen kehittäminen on kuntalaisille
tärkeintä.
– Selvityksessä tuotaisiin esille, tuleeko erityisen harvaan asuttujen ja syr-jäisten kuntien sosiaali-, terveydenhuollon- ja perusopetuksen järjestämis-estä sekä rahoituspohjan turvaamisessa säätää erillisellä harva-asutuksen lainsäädännöllä esim. Lex-Rautavaaralla.
– Selvityksen tavoitteena laatia Pohjois-Savoon oma, uusi ja toimiva innova-tiivinen kunnallinen malli niin kunnallisten ja valtiollisten peruspalveluiden järjestämiseksi sekä rahoituspohjan turvaamiseksi.
LÄHIPALVELUT SÄILYTETTÄVÄ
Kuntien pakollisia lakisääteisiä tehtäviä on nyt 535 kpl. Ylijohtaja Silja Hiironniemi luovutti 17.1.2013 tämän Kuntien tehtävien kartoitusraportin. Raportti löytyy kaikille osoitteesta http://www.vm.fi
Raportin jälkeen kunnille annettu vaan lisätehtäviä 30 kpl. Näistä tehtävistä johtuvia velvoitteita (pakkopaitaa) on 10 ministeriön ja keskusviraston toi-mesta annettu kunnille 974 kpl. Rahoitusvastuu on ajat sitten siirretty kun-tien kukkaroille. Valtio osallistuu enää kokonaiskustannuksiin 20%:lla. Kaikille on selvää, että palvelujen tuottamisen rahoituspohja ei ole kunnos-sa.
Itä-Suomen väestö on hyvin vanhusvoittoista ja Pohjois-Savo on yksi haasteellisimmista alueista siinä mielessä, että miten niin laajalla ja osin harvaan asutulla alueella pystymme järjestämään palvelut, demokratia ja päätöksenteko.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma luku 10 KUNTAPOLITIIKKA JA HALLINNON KEHITTÄMINEN sivut 75-78 lupaa kylmää kyytiä Pohjois-Savon maaseutukunnille. Asiamiespostit, joukkoliikenne, valtion paikallishallinnon palvelut ovat hävinneet pienistä kunnista horisonttiin.
Suomessa valmistellaan itsenäisyytemme ajan mittavinta kuntaremonttia. Kunnallishallintoa uudistetaan lainsäädännöllä. Tekeillä on Kunnallishallinnon perustuslaki, joka koostuu neljästä (4) laista: kuntarakennelaki, SoTe-järjestämislaki, uusi kuntalaki ja valtionosuusjärjestelmänuudistus.
Rautavaaran kunta kuuluu pitkien etäisyyksien kuntien joukkoon. Näillä kunnilla on erityisolosuhteiden vuoksi mahdollisuus poiketa 20.000 asukkaan väestötasovaatimuksesta.
Rautavaaran kunnan olosuhdetekijät tulee huomioida riittävällä painoarvolla valtionosuusjärjestelmässä ja sen uudistuksissa. Järjestelmää kehitettäessä on huomioitava väestön nopea ikääntyminen sekä samanaikaisesti veron-maksajien (työllisten) väheneminen. Tämä yhtälö tulee vaikeuttamaan kunnan palvelujen edelleen kehittämistä ja rahoitusta.
Pitkien välimatkojen ja harvaan asutuille kunnille tulee välittömästi laatia oma erillisohjelma eli Lex-Rautavaara:
1. Rautavaaran kunta teki Pohjois-Savon liitolle esityksen, että Pohjois-Savon kaikille pitkien välimatkojen ja harvaanasutuille kunnille laaditaan erillisohjelma LEX-Rautavaara, jolla turvataan lähipalvelut myös pitkien etäisyyksien olosuhteissa.
2. liitto nimeää nopeasti erityisen harvaan asuttujen alueiden selvityshen-kilön. Selvityshenkilölle tulee antaa selkeä tehtäväksianto kunnallisten ja valtiollisten palvelurakenneratkaisujen erilaisten vaihtoehtojen selvittämistä erityisen harvaan asutuissa ja syrjäisissä kunnissa. Valtiovarainministeriön Asiakaspalvelu 2014-hanke kytketään selvitykseen.
– Selvityksen tavoitteena olisi harva-alueiden kuntien asukkaiden palvelui-den turvaaminen ja järkevän tuottamisen eri vaihtoehdot sekä kuntien rahoi-tuspohjan laajentaminen ja harvaan asuttujen kuntien elinvoimaisuuden vahvistamisen eri vaihtoehdot.
– Selvityksen tulee antaa työkaluja kuntien asiakaslähtöiseen palvelutuo-tantoon, jolla todella mahdollistetaan Pohjois-Savossa esim. laajakaistan (valokuitu) ja muun informaatioteknologian (ICT) avulla laaja tehokas hyö-dyntäminen kuntalaisille ja yrittäjille julkistenpalvelujen tuottamiseen yhteis-työmallilla (partner-ship).
– Innovatiiviset teknologia- ja tietotekniikkaratkaisut antavat hyvät mahdolli-suudet vastata väestön ikääntymisen myötä lisääntyvään palvelutarpeeseen ja omalta osalta pienentämään maamme julkisen talouden kestävyysvajetta.
– Selvityksen lähtökohtana tulee olla se, että Pohjois-Savon liiton erilaiset jäsenkunnat tarvitsevat asiakaslähtöisyyden mahdollistamiseksi erilaisia ratkaisuja ja sitä kautta vapautuksia 565 lainsäädännön pakkopaidasta.
-Tätä varten ja riittävän tietopohjan keräämiseksi tehtäisiin erityinen Harva-vapaakuntamalli Pohjois-Savoon. Näin toteutuisi aidosti EU:n subsidiari-teetti- eli läheityysperiaate. Kunta- ja SoTe-uudistuksissa läheisyysperiate näyttää unohtuneen, erityisesti harvaan asuttujen ja syrjäisten kuntien osalta. Lähidemokratian ja lähipalvelujen kehittäminen on kuntalaisille
tärkeintä.
– Selvityksessä tuotaisiin esille, tuleeko erityisen harvaan asuttujen ja syr-jäisten kuntien sosiaali-, terveydenhuollon- ja perusopetuksen järjestämis-estä sekä rahoituspohjan turvaamisessa säätää erillisellä harva-asutuksen lainsäädännöllä esim. Lex-Rautavaaralla.
– Selvityksen tavoitteena laatia Pohjois-Savoon oma, uusi ja toimiva innova-tiivinen kunnallinen malli niin kunnallisten ja valtiollisten peruspalveluiden järjestämiseksi sekä rahoituspohjan turvaamiseksi.