Heikki Autto: Kävikö metropolihallinto tarpeettomaksi?

Parlamentaarinen sopu SOTE-uudistuksen päälinjoista muuttaa Suomen kuntien toimintakentän parin seuraavan vuoden aikana. Kuntien tehtävien volyymista siirtyy kaksi kolmasosaa uusien SOTE-alueiden vastuulle.

Siirtyvät tehtävät ovat sellaisia, joiden osalta kunnilla on toki aiemminkin ollut vain rajallisesti tosiasiallista päätösvaltaa. Joka tapauksessa SOTE:n lähtiessä kuntien toiminnan volyymista siirtyy pois niin merkittävä osa, että kuntien on löydettävä uudelleen toimintansa perusolemus.

Kunnille jää toki edelleen tärkeitä tehtäviä hyvinvointipalveluiden järjestäjänä ja alueensa kehittäjänä. Uudessa viitekehyksessä kuntien toiminnan keskeistä ydintä tulevat todennäköisesti olemaan seudun elinvoiman vahvistaminen muun muassa maankäyttöä, asumista ja liikenneinfrastruktuuria kehittämällä.

Juuri näiden tehtävien hoitamiseksi pääkaupunkiseudulle on suunniteltu uudenlaista metropolihallintoa. Suunniteltu hallintomalli tulisi poikkeamaan muun maan hallinnosta. Kun muuttuneessa tilanteessa juuri metropolihallinnolle suunnitellut tehtävät olisivatkin peruskuntien toiminnan tärkeintä ydintä, herää kysymys, onko pääkaupunkiseudun metropolihallinnolle sittenkään enää tarvetta?

Ehkä pääkaupunkiseudullakin pitäisi metropolihallinnon sijaan katsoa mallia vaikkapa Rovaniemeltä, jossa kuntarakenne on eheä, mutta lähidemokratia on turvattu vahvojen aluelautakuntien kautta niissä päätöksissä, jotka voidaan kylä tai kaupunginosatasolla parhaiten päättää. Pääkaupunkiseutukaan ei oikeasti tarvitse uutta hallinnontasoa vaan eheän kuntarakenteen. Toimivaa lähidemokratiaa puolestaan tarvitaan joka puolella.