Antti Lindtman: Kuntapäättäjät kantavat vastuunsa julkisen talouden sopeutuksesta

Viime kuukausien keskustelua on dominoinut erityisen paljon julkisen talouden tila ja sopeuttaminen. Veroasteemme ja julkisten menojen BKT – suhde on taloutemme kantokykyyn nähden nyt koetuksella. Kuntasektorin kansantuote- ja työllisyysosuus on pysynyt noin viidenneksenä viimeiset 20 vuotta, vaikka tehtävät ja velvoitteet ovat kasvaneet merkittävästi. Kuntien tuottavuus onkin kehittynyt suotuisasti.

Kuntien noin 440 000:n työntekijän määrä on kääntymässä loivaan laskuun palvelujen kysynnän kasvusta huolimatta. Tämä ennakoi, että palvelujen ostot kuntakentän ulkopuolelta tulevat kasvamaan. Siinä on omat riskinsä.

Länsinaapurissamme Ruotsissa kuntasektorilla on yli miljoona työntekijää. Istuva hallitus on luvannut lisää panostuksia erityisesti hoiva- ja hoitopalveluihin. Ruotsissa keskimääräinen kuntaveroprosentti on 32 ja kuntien määrä on kasvanut 18 kappaleella viimeisten 15 vuoden aikana.

Meidän oppien mukaan Ruotsin kuntatalouden tulisi olla vararikon partaalla. Tosiasiassa Ruotsin kuntatalous on tasapainossa ja valtion velka alenevalla uralla. Ongelmia toki on, mutta nämä perusfundamentit ovat meitä paremmin hallinnassa.

Mistä tämä kertoo? Se kertoo siitä, että viime kädessä talouskasvu ja työllisyys – erityisesti työllisyysaste – ratkaisevat myös julkisen talouden kohtalon.

Selvää on, että kun taloutemme pohja on rapautunut, joudumme sopeutumaan. On kuitenkin pidettävä mielessä, että kun lomautamme tai irtisanomme kuntatyöntekijöitä, niillä toimilla ei luoda uutta kasvua eikä ainuttakaan uutta työpaikkaa.

Kuntasektorin harteille on kasattu merkittävä vastuu kestävyysvajeemme hoitamisesta. Vuoteen 2017 mennessä kuntataloutta vahvistetaan kahdella miljardilla eurolla, josta kuntien osuus lähtökohtaisesti on puolet. Kunnat ovat jo päätetyillä säästötoimenpiteillä ja veronkorotuksilla tuon miljardin koonneet. Kuntatyönantajat KT:n selvitykset osoittavat, että viime vuonna kunnat ja kuntayhtymät säästivät henkilöstömenoissa noin 400 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tuo summa olisi peräti 600 miljoonaa euroa. Kuntakenttä tuleekin sille asetut tavoitteet saavuttamaan ja jopa ylittämään.

Esimerkiksi Vantaalla viime vuonna toimintamenot kasvoivat kaksi prosenttia. Tämä siis kaupungissa, jonka väestö kasvaa prosentin vuodessa.

Suomen kuntasektori on osoittanut kykynsä omaehtoisesti sopeutua uuteen tilanteeseen – ja tämä ilman ylhäältä tulevia määräyksiä tai pakkoa.

Antti Lindtman