15.10.2014
Suomessa on jo vuosia keskusteltu siitä, että vaalien äänestysprosentit ovat olleet laskusuunnassa. Viime kuussa käydyissä Ruotsin vaaleissa lopullinen äänestysprosentti oli 85,31. Demokratia naapurimaassamme toimii ja äänestysvilkkaudella mitattuna on jopa kasvussa.
Suomalaiset äänestysprosentit jäävät kauaksi Ruotsin tasosta. Voisi olla hyödyllistä listata myös niitä eroja, joita meidän järjestelmässämme on verrattuna maihin joissa kansalaisten kiinnostus demokratiaa kohtaan äänestysaktiivisuudella mitattuna on meitä korkeampi.
Ruotsalaiset laittoivat hyvin ahkerasti pitkiä listojaan kolmeen eri uurnaan – yhteen uurnaan eduskuntavaalilistan, seuraavaan maakäräjälistan ja kolmanteen uurnaan kuntavaalilistan. Siis oman puolueen listan, jossa on ehdokkaat siinä järjestyksessä kuin paikallinen piirijärjestö on päättänyt. Vastaavanlainen listakäytäntö on myös muissa pohjoismaissa ja lähes kaikissa Euroopan maissa.
Suomessa on henkilövaali, muualla on pääosin listavaali. Muualla vaaleja on harvemmin kuin Suomessa. Ruotsissa myös puoluekentän jako on selvempi. Ruotsissa äänestäjä tietää, mitä on odotettavissa – meillä vaalien jälkeen alkaa pitkät ja hankalat hallitusneuvottelut ja lopputulos voi olla ihan jotain muuta, mitä äänestäjä oli ajatellut. Useissa maissa hallitus/oppositioasetelma on myös paikallistasolla, eli kunnissa. Yleistä on myös johtajien kansanvaltaisuusperiaate, Suomessa on varsin virkamiesmäinen hallintokulttuuri.
Äänestysprosenttien välillä on suuri ero – Ruotsissa äänestetään ahkerasti, Suomessa taas äänestysprosentti laskee jatkuvasti. Suomen ja Ruotsin järjestelmät ovat hyvin erilaiset. Voisiko erilaisilla järjestelmillä olla vaikutusta siihen, että Ruotsissa äänestetään aktiivisemmin. On välttämätöntä pohtia, mitä pitäisi tehdä. Pitäisikö Suomessa todella nyt herätä ja nostaa kissa pöydälle?
Antti Lindtman
Kommentit
Ei Ruotsin komm… kommentoi 16 lokakuu, 2014 – 09:32 Pysyväislinkki
Ei missään nimessä Ruotsin mallia jossa kaikki näkee minkä puolueen äänestyslipun äänestäjä ottaa siitä äänestyslippujen pinkasta. Ruotsidemokraattien äänestyslippuja on ”hukattu” tahalteen useissa vaaleissa ja joistakin äänestyspaikoista ne ovat puuttuneet kokonaan.
Suomalainen malli on huomattavasti parempi vaalisalaisuuden kannalta. Kyllä ihmisillä on oikeus demokraattisessa valtiossa äänestää ”väärin” ja olla myös äänestämättä jos ei koe mitään yhteyttä ehdolla oleviin puolueisiin/ehdokkaisiin.
Mikko Nummelin kommentoi 8 joulukuu, 2014 – 13:42 Pysyväislinkki
Näin vajaa pari kuukautta tämän jälkeen olemme myös siinäkin asiassa viisaampia, että Ruotsissakaan äänestäjät eivät aina voi tietää, mitä on odotettavissa ja sielläkin lopputulos voi olla ihan jotain muuta, mitä äänestäjä oli ajatellut. Muilta osin olen hämmentynyt siitä, miksi nimenomaan SDP:n poliitikot haluavat yhtä mittaa huonontaa suomalaista demokratiaa nykytasoltaan.
Näin vajaa pari kuukautta tämän jälkeen olemme myös siinäkin asiassa viisaampia, että Ruotsissakaan äänestäjät eivät aina voi tietää, mitä on odotettavissa ja sielläkin lopputulos voi olla ihan jotain muuta, mitä äänestäjä oli ajatellut. Muilta osin olen hämmentynyt siitä, miksi nimenomaan SDP:n poliitikot haluavat yhtä mittaa huonontaa suomalaista demokratiaa nykytasoltaan.
Ei missään nimessä Ruotsin mallia jossa kaikki näkee minkä puolueen äänestyslipun äänestäjä ottaa siitä äänestyslippujen pinkasta. Ruotsidemokraattien äänestyslippuja on ”hukattu” tahalteen useissa vaaleissa ja joistakin äänestyspaikoista ne ovat puuttuneet kokonaan.
Suomalainen malli on huomattavasti parempi vaalisalaisuuden kannalta. Kyllä ihmisillä on oikeus demokraattisessa valtiossa äänestää ”väärin” ja olla myös äänestämättä jos ei koe mitään yhteyttä ehdolla oleviin puolueisiin/ehdokkaisiin.