blogi / 28.12.2015

Annika Saarikko: Kokeilevat kunnat

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

3.11.2014

Missä viisaus asuu?

Maan hallituksessa? Eduskunnassa? Ministeriön virkamiehissä?

Vai sittenkin kunnissa? Ihmisten palveluiden toteuttajissa, kuntalaisten arkea lähellä.

Päättäjien ja virkamiesten arjessa jää turhan vähän voimavaroja oman luovuuden ja ideoiden hyödyntämiseen. Aika – ja samalla tietysti kaikki kunnan rahat – kuluvat lakisääteisten, tarkasti säädeltyjen kunnan tehtävien toteuttamiseen.

On selvää, että yhdenvertaisen kansalaiskohtelun vuoksi tarvitsemme kuntapalveluille raamit ja tavoitteet. Mutta olisi toivottavaa, että voisimme jatkossa yhä enemmän luottaa paikallisiin päättäjiin toteuttaa annetut tehtävät parhaaksi katsomallaan tavalla.

Osana tätä suuntausta meidän pitäisi suhtautua erilaisten toimintatapojen pilotointiin ja kokeiluihin entistä myönteisemmin. Siis katsoa rohkeasti, voiko saman tai mielellään paremman lopputuloksen saada toisenlaisella lähestymistavalla. Kunnat voisivat olla tässä avainasemassa. Näin tällä hetkellä tapahtuu esimerkiksi osallistavan sosiaaliturvan osalta joissakin kunnissa.

Moni hyvä idea jää toteuttamatta, koska ”sitä on kokeiltu ennenkin joskus pari vuosikymmentä sitten, eikä se silloinkaan toiminut”. Näin taitaa olla esimerkiksi nyt kuntien hoitaman toimeentulotuen Kela-maksatuksen laita, sitä kun joskus 1990-luvulla kokeiltiin. Asia on mainittu päätöstavoitteena Kataisen hallituksen rakennepoliittisessa paperissa, mutta eipä ole siitä juuri kuulunut.

Muutoksen esteenä on monesti myös epävarmuus siitä, kannattaako muutos ja toimiiko uusi malli. Sitä ei pitäisi liikaa pelätä. Pieni tai iso kunta, etelässä tai pohjoisessa voisi omien tarpeidensa valossa tehdä asiat parhaaksi katsomallaan tavalla, kaavoihin kangistumatta.

Suomeen pitäisi saada kokeilumyönteinen ilmapiiri. Alueellinen tai paikallinen pilottitoteutus poistaa monta ongelmaa lopullisten uudistamispäätösten tieltä.

Annika Saarikko

Kommentit

”Siis katsoa rohkeasti, voiko saman tai mielellään paremman lopputuloksen saada toisenlaisella lähestymistavalla. Kunnat voisivat olla tässä avainasemassa. Näin tällä hetkellä tapahtuu esimerkiksi osallistavan sosiaaliturvan osalta joissakin kunnissa.”

Voisiko tätä soveltaa myös kielikoulutuspolitiikkaan ja kokeilla ruotsin valinnaisuutta esim. Tampereella.
Esim. jos valitsee kaksi A-kieltä ei enää tarvitsisi ottaa
”velvoiteruotsia” B1-kieleksi.
Kielivaranto kasvaa, mutta ei rasita liikaa suomenkielisiä koululaisia, Tamperehan on suuri yksikielinen kaupunki, joten ruotsinkielinen palvelun taso ei vaarannu lainkaan. Parhaitenhan ruotsinkielinen palvelu toimii, kun palvelijana on toinen äidinkieleltään ruotsinkielinen (perustuslakivaliokunta-Vaasa-Kokkola-Oulu 2010)

Kommentoi

Teksti

  • You can use BBCode tags in the text. URLs will automatically be converted to links.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.

Kuva CAPTCHA

Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.

1 kommentti

  1. ”Siis katsoa rohkeasti, voiko saman tai mielellään paremman lopputuloksen saada toisenlaisella lähestymistavalla. Kunnat voisivat olla tässä avainasemassa. Näin tällä hetkellä tapahtuu esimerkiksi osallistavan sosiaaliturvan osalta joissakin kunnissa.”

    Voisiko tätä soveltaa myös kielikoulutuspolitiikkaan ja kokeilla ruotsin valinnaisuutta esim. Tampereella.
    Esim. jos valitsee kaksi A-kieltä ei enää tarvitsisi ottaa
    ”velvoiteruotsia” B1-kieleksi.
    Kielivaranto kasvaa, mutta ei rasita liikaa suomenkielisiä koululaisia, Tamperehan on suuri yksikielinen kaupunki, joten ruotsinkielinen palvelun taso ei vaarannu lainkaan. Parhaitenhan ruotsinkielinen palvelu toimii, kun palvelijana on toinen äidinkieleltään ruotsinkielinen (perustuslakivaliokunta-Vaasa-Kokkola-Oulu 2010)

Comments are closed.