Lapin Yliopiston uusi rehtori Antti Syväjärvi Polemiikki / 28.11.2019

Arktista myötätuulta? – Antti Syväjärvi luotsaa Lapin yliopistoa tulevaan

Tulevaisuuden yliopisto tarvitsee ennustettavaa toimintaympäristöä.
Se on painavin viesti päättäjille Lapin yliopiston uudelta rehtorilta,
Antti Syväjärveltä. Siitä hyötyisivät yliopistot ja koko yhteiskunta.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Psykologian ja hallintotieteiden aloilla oman tutkimusuransa tehnyt
Antti Syväjärvi puhuu uudesta rehtorin tehtävästään pohdiskellen ja kriittisesti. Kysymykseen maakuntayliopiston tulevaisuuden haasteista Syväjärvi esittää heti vastakysymyksen.

– Maakuntayliopisto? Mikähän sellainen edes on. Tai miten se eroaisi pääkaupunkiyliopistosta?

Lapin yliopisto, jonka johtoon Syväjärvi vuoden alussa astuu, on globaali tutkimusyhteisö. Se koordinoi esimerkiksi kansainvälistä, yli kahdensadan yliopiston ja tiedeorganisaation University of the Arctic -verkostoa, joka keskittyy pohjoisen tutkimukseen. Tärkeä yhteisö on myös Arctic Five, jossa Lapin, Oulun, Luulajan, Tromssan ja Uumajan yliopistot yhdistävät voimiaan arktisten teemojen ympärille ja vahvistavat mahdollisuuksia saada EU:n tiederahoitusta.

– Tutkimuksen maailma kutistuu. Ei toimita enää paikallisesti vaan kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Tulevaisuudessa yliopistot rakentuvat yhä enemmän temaattisille verkostoille, toivottavasti eivät aluemaantieteellisille kahinoille, Syväjärvi ennustaa.

Paikallinen ja globaali

Ikuisuuskysymys siitä, onko Suomessa liikaa yliopistoja, onkin melko turha. Optimimäärää tuskin on olemassa. Syväjärvi jatkaa pohdiskeluaan ajatusleikillä University of Finlandista, johon kaikki resurssit keskitettäisiin. Olisiko se ohituskaista maailman huipulle? Todennäköisesti ei.

– On muistettava, että huippua ei saavuteta vain rahalla. Moni huippuyliopisto on melko pieni, toisaalta Harvardin säätiön omaisuus on noin puolet Suomen budjetista. Yhdysvaltain säätiöpohjaiset yliopistot ovat muutenkin huono vertailukohta, sillä Suomessa meillä on muitakin tehtäviä kuin korkein tiede ja taide. Yliopistot nähdään myös monenlaisina vetureina, Syväjärvi muistuttaa.

Tutkimuksen elinehtoja ovat jalansijat maailmalla eikä yliopisto siksi voi työskennellä vain maakuntaansa varten. Jos sijainti ei olekaan enää ratkaisevaa yliopistoille, niiden olemassaolon merkitys omalle ympäristölleen kasvaa. Lappi on tästä hyvä esimerkki.

– Pohjois-Suomelle Lapin yliopisto tuottaa lokaalia ja globaalia, Syväjärvi sanoo.

Syväjärven mukaan yliopisto elää samaa todellisuutta ympäristönsä kanssa, ja on siten myös keskustelukumppani sekä haastaja esimerkiksi kunnille. EU:lla on useita rahoitusinstrumentteja, joilla kunta- tai aluetoimija voi päästä tieteen ja taiteen kumppaniksi.

– Se vaatii, että myös kunnat näkevät yliopiston kumppanina. Hyvä yhteistyö rakentuu kriittiselle kumppanuudelle, Syväjärvi muistuttaa.

Brändeistä ja imagoista profiiliin

Lapin yliopistoa on rakennettu näkyvästi arktisen osaamisen varaan. Vahva brändäys on repinyt uuden Tampereen yliopiston alkutaipaletta, eivätkä muutkaan tiedeyhteisöt ole liike-elämän trendejä purematta nielleet. Tarvitsevatko yliopistot kuitenkin oman brändinsä?

Syväjärvi miettii hetken käsitteiden limittymistä, ja toteaa puhuvansa mieluiten profiilista.

– En moiti brändäämistä, mutta uutta rakentaessa saattaa syntyä identiteettikriisi. Tarvitaan yhteisen identiteetin rakentamista niin sisään kuin ulospäin. Yliopisto tarvitsee maailman mittakaavassa näkyvän profiilin.

Profiili tarkoittaa, että yliopisto on löytänyt omat kärkialansa. Syväjärven mielestä nykyinen määrä, 13 yliopistoa, ei ole liikaa Suomelle, jos kullakin on oma vahva profiilinsa.

– Meillä arktisuus on yksi yhdistävä tekijä. Toki meillä on paljon muutakin: kestävä kehitys ja oikeudenmukaisuus, hyvinvointi, etäisyyksien hallinta. Mutta kaikkea tarjoavien tavarataloyliopistojen aika on ohi. Olisi hyvä, että meillä olisi hyvinvoivia profiiliyliopistoja ja vähemmän tavarataloja, Syväjärvi toteaa.

Yliopisto ei ole yritys

Syväjärvi tietää, että yliopistojen johtaminen on haasteellista nyt ja tulevaisuudessa. Haasteet tarkoittavat paitsi niukkoja talousresursseja, ennen kaikkea tieteen ja opetuksen aikajännettä, joka on huomattavasti pidempi kuin muualla yhteiskunnassa.

Kahden edellisen hallituskauden aikana yliopistojen rahoituksesta on kadonnut yli 300 miljoonaa. Poistetut indeksikorotukset on vasta hiljattain palautettu. Samaan aikaan kuitenkin tiedostetaan, että Suomi menestyy vain korkealla osaamisella.

– Opetus ja tutkimus ovat pitkäjänteistä työtä, missä toimintaympäristön ennustettavuus on tärkeää. Meidän aikaansaannoksemme näkyvät viiveellä. Tähän toivoisin päättäjiltä ymmärrystä, Syväjärvi sanoo.

Yliopistojen toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, ja se Syväjärven mukaan toki ymmärretään. Hän haluaa kuitenkin muistuttaa päättäjiä siitä, että yliopistot eivät ole yrityksiä.

– Me emme elä kvartaaleissa. Hallitusohjelmat ja yliopistojen rahoitus rakentuvat nelivuotiskausille, mutta toivoisin, että tiedepoliittinen tempoilu jäisi niissäkin vähemmälle.

Opintopolku sujuvaksi

Uusi rehtori katsoo ennustettavuutta myös opiskelijan näkökulmasta. Pitkällä opintiellä tarvitaan luottamusta tulevaan.

Opetusministeriön Visio 2030:n mukaan puolet jokaisesta ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon. Nyt osuus on noin 44 %, ja Suomi on hieman jäljessä keskeisiä kilpailijamaita, Ruotsia, Norjaa ja Saksaa. Tavoitteen saavuttamiseksi Syväjärvi kiinnittäisi huomiota opintojen alkuun.

– Valintaa on sujuvoitettava, jotta päästään nopeammin käsiksi opintoihin. Siksi lukion päättötodistuksen painoarvoa on kasvatettava. Ei pääsykoe voi olla opiskelijan tärkein koe, kun lukiossa on annettu näyttöjä kolme vuotta.

Syväjärveä huolettaa lukion kuormittavuus. Tutkimusten mukaan osa opiskelijoista on jo yliopistoon tullessaan uupuneita. Siksikin on tärkeää, että opinnot voidaan kulkea laadukkaasti, polkuun mahtuu myös vapautta tehdä luovia valintoja, eivätkä toimintaympäristön nopeat muutokset ravistele opetuksen resursseja.

–  Opetuksenkin tulokset saadaan vasta pitkän ajan kuluttua. Pitkäjänteisyydestä ja ennustettavuudesta hyötyisi koko yhteiskunta, muistuttaa Antti Syväjärvi.

Antti Syväjärvi

  • syntynyt Pellossa 1968
  • väitellyt psykologian alalta 1998 ja hallintotieteiden alalta 2005
  • Lapin yliopiston hallintotieteiden professori vuodesta 2005, yhteiskuntatieteiden dekaani 2015–2017, tiedevararehtori 2018–2019
  • tutkinut Kaksin rahoittamana sosiaalista mediaa kuntajohtamisessa
  • Kunnallisalan kehittämissäätiön (Kaks) tieteellisen neuvottelukunnan jäsen
  • valittu Lapin yliopiston rehtoriksi toimikaudelle 2020–2024
#lappi #rehtori #yliopisto

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.