uutiset / 20.08.2017

Valtuutetut: palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen on tärkein sote-uudistuksen tavoite

Yli yhdeksän kymmenestä valtuutetusta (93 %) piti palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantamista tärkeimpänä (erittäin ja melko tärkeä) sote-uudistuksen tavoitteena, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön valtuutetuille tekemästä kyselytutkimuksesta. Toiseksi valtuutettujen listalla nousi ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen (91 %). Kolmantena oli sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitseminen (88 %).

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Vastaavaa asiaa kysyttiin kansalaisilta KAKSin toimeksiannosta Kantar TNS Oy:n Gallup Kanavalla 2.-7.6.2017 kuitenkin niin, että kansalaisten piti valita em. kolmen asian tärkeysjärjestys. Yli puolet (54 %) kansalaisista piti tärkeimpänä palveluiden yhdenvertaisuutta ja saatavuutta, joka viides (21 %) sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillintää, ja lähes joka viides (18 %) hyvinvoinnin ja terveyserojen kaventamista.

Palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantamista pitivät erittäin tai melko tärkeänä kaikki (100 %) vasemmistoliiton valtuutetut. RKP:n valtuutetuista tätä pitää tärkeänä 85 prosenttia. Muiden puolueiden valtuutetuista luku on vähintään yhdeksän kymmenestä kokoomuksesta (91 %) vihreisiin (95 %).

Maakunnissa palvelujen yhdenvertaisuuden tärkeyttä korostettiin eniten Etelä-Karjalassa, jossa käytännössä kaikki valtuutetut (98 %) pitivät sitä tärkeänä. Alhaisimmillaan luku on Pohjanmaalla, jossa sielläkin yhdeksän kymmenestä (89 %) piti sitä tärkeänä. Muiden maakuntien tärkeänä pitävyys liikkui haarukassa 90 – 96 prosenttia.

Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on tärkeää yhdeksälle kymmenestä (91 %) valtuutetusta. Sitä korostivat eniten vasemmistoliiton (99 %) ja vihreiden (99 %), ja vähiten RKP:n (79 %) valtuutetut. Muiden puolueiden valtuutetuista noin yhdeksän kymmenestä piti sitä tärkeänä.

Kainuussa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sai sadan prosentin tärkeyden. Alle yhdeksänkymmenen prosentin tärkeyteen jäätiin vain Keski-Pohjanmaalla (85 %), Pohjanmaalla (85 %), Uudellamaalla (87 %), Kanta-Hämeessä (88 %) ja Keski-Suomessa (89 %). Muissa maakunnissa vähintään yhdeksän kymmenestä piti hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista tärkeänä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitsemistä pitää tärkeänä lähes yhdeksän kymmenestä (88 %) valtuutetusta. Kokoomuksen valtuutetuista lähes kaikki (95 %) pitivät sitä tärkeänä. Seuraavaksi korkeimmalla tärkeys oli keskustan (92 %) ja perussuomalaisten (90 %) valtuutetuilla. Vähiten tärkeänä sitä pitivät vasemmistoliiton (68 %), RKP:n (76 %) ja vihreiden (82 %) valtuutetut.

Kustannusten hillitsemistä korostettiin eniten Etelä-Karjalassa (94 %), Etelä-Pohjanmaalla (91 %) ja Lapissa (92 %), ja vähiten Uudellamaalla (81 %), Kymenlaaksossa (84 %) ja Pirkanmaalla (85 %) ja Pohjanmaalla (85 %). Ikäryhmittäin tarkastellen tärkeintä kustannusten kasvun hillintä oli 50–59 -vuotiaille (92 %) ja vähiten tärkeää alle 30 -vuotiaille (77 %) valtuutetuille.

Tutkimuksen taulukot luettavissa tästä.

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö teki sähköpostitse kyselytutkimuksen keväällä valituille uusille kaupunkien ja kuntien valtuutetuille. Kysely lähetettiin 7 902 valtuutetulle 24.5–12.6.2017. Kyselyyn vastasi 1 745 valtuutettua. Vastausprosentti on 22. Vastanneet olivat edustava joukko suhteutettuna valtuutettujen kokonaismäärään maakunnittain ja puolueittain. RKP:n valtuutetuilla on pieni aliedustus. Kysely tehtiin suomenkielisenä. Tutkimuksen virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 040 057 0087

#maakunnat #sosiaali- ja terveyspalvelut #sote-uudistus #valtuutetut

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.