| Kirjoittanut:
-Mikäli kuntien palveluja luokitellaan hyviksi tai huonoiksi, palvelujen saatavuuden ohella olisi syytä selvittää käyttäjien tyytyväisyysnäkemyksiä, professori Jarmo Vakkuri Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta painottaa.
Vakkuri viittaa Helsingin Sanomien uutiseen (24.10.) selvityksestä, jossa kunnat laitettiin paremmuusjärjestykseen. Kuntien palvelujen hyvyyttä tai huonoutta arvioitiin kuuden kriteerin perusteella.
Vakkuri pitää hyvänä, että vertailuja avataan kuntalaisille, mutta analyyseissa on oltava tarkkana. Samoin hän allekirjoittaa uutisen yleisen ajatuksen, että taloudellisesti rikkaassa kunnassa eivät palvelut välttämättä aina ole ”parhaat”.
– Kyseisessä uutisessa puhutaan palvelujen laadusta, mutta kuvaavat indikaattorit eivät ole kaikki laatuindikaattoreita. Ne kuvaavat palvelun tarvitsijoita, suoritemääriä ja resursseja, joilla palveluja kunnissa tuotetaan, Vakkuri sanoo.
Uutisessa verrattiin kuntia muun muassa arvioimalla, kuinka monta euroa kotihoidon kuntalisä on lasta kohden kuukaudessa tai kuinka suuri on toimeentulotuen osuus pienituloisten tuloista. Tietoja oli verrattu vuosina 2011 ja 2012.
– Tällaisia kriteerejä käytetään usein kuvaamaan laatua, kun parempia ei ole.
Vakkurin mielestä jutussa oli pikemminkin kyse siitä, kuinka paljon resursseja ohjataan kunnan toimintoihin. Sen sijaan tarkkaan ei tiedetä, millaisia vaikutuksia resurssien ohjaamisella on, mikä olisi kiinnostavinta.
– Keskusteluissa julkisista palveluista yhdistetään usein talous ja resurssit, mutta samassa lauseessa puhutaan myös laadusta, vaikka siitä ei välttämättä tiedetä. Kun puhutaan yleisesti hyvästä tai huonosta palvelusta, kansalaiselle voi jäädä epäselväksi mistä näkökulmasta asiaa arvioidaan.
– Rakentavalla tavalla kriittinen päätöksentekijä tai kuntalainen kysyy, mitä paras palvelu oikeasti tarkoittaa. Mitä vaikutuksia palvelulla on kuntalaisille, onko voimavaroja käytetty tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja tavoitteiden suuntaisesti? Kaikki tällainen informaatio jää saavuttamatta, jos palveluja arvioidaan yksittäiset kriteerit niputtamalla.
Vakkuri painottaa muutoinkin, että yhä lisääntyvien raporttien ja analyysien tulvassa tarvitaan lukutaitoa ja aikaa pysähtyä miettimään annettua tietoa.
Kiitokset toimittajalle ja professorille! Maan suurimmalta sanomalehdelteä moinen ”selvitys” oli surkea rimanalitus, jolta olisi voinut välttyä kysymällä edes parilta asiantuntijalta, mitkä voisivat olla mielekkäitä tarkastelumittareita. Myös tulkinta olisi kannattanut antaa asiantuntijoiden hoidettavaksi.
Luonnollisesti tämä ottaa luonnon päälle erityisesti täällä Tohmajärvellä, joka on leimattu nyt sitten Suomen huonoimpien palveluiden kunnaksi. Vastinen Hesarille on parasta aikaa työn alla.
Heitänpä tässä vapaasti käytettäväksi idean: KAKS voisi tuottaa julkaisun, jossa käydään oikein viimeisen päälle läpi, millaiset palvelut tässä Suomen huonoimpien palveluiden kunnassa on, niin tiedetään sitten, minkä yläpuolelle koko maassa pitää päästä.
Sitä odotellessa tervemenoa vilkaisemaan allekirjoittaneen alustavat kommentit Hesari ”selvityksestä” Tohmajärven kunnan facebook-sivuilta https://www.facebook.com/pages/Tohmaj%C3%A4rven-kunta/396650080424973?fref=ts
Olli Riikonen
kunnanjohtaja Suomen surkeimpien palveluiden kunnasta Tohmajärveltä