Tutkija Maija Karjalainen: Vähän puolueita, vahva vasemmisto – paljon kansanäänestyksiä

Maija Karjalainen Salamancan Plaza Mayorilla. Taustalla näkyy Salamancan kaupungintalo.

Jos kunnassa on vähän puolueita ja vasemmistolla vahva kannatus, todennäköisyys kansanäänestysten järjestämiseen kasvaa, arvioi tutkija Maija Karjalainen.

Tohtorikoulutettava Maija Karjalainen Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitokselta tutkii suomalaisia suoran demokratian muotoja.
Hän kysyy, miksi joissain kunnissa järjestetään neuvoa antavia kansanäänestyksiä ja joissain ei? Yleisimmin kuntalaiset äänestävät kuntaliitoksista.

– Kuntarakennemuutosten lisäksi kunnan koko, puolueiden määrä ja vasemmistopuolueiden kannatus selittävät kansanäänestysten suosiota, kertoo Karjalainen alustavista tuloksistaan.

Pienissä kunnissa, missä on vähän puolueita ja vasemmistolla vahva kannatus, kansanäänestys järjestetään herkemmin kuin muualla.

Karjalainen arvelee, että taustalla on vasemmistopuolueiden historiasta kumpuava halu korostaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Toisaalta pienessä kunnassa, missä on vähän puolueita, äänestyksen tulos on helpommin ennakoitavissa. Päätös kansanäänestyksestä on helppo tehdä.

Tuloksissa yllättää se, että kansalaiset tekevät aloitteita kansanäänestysten järjestämisestä sitä hanakammin, mitä alhaisempi äänestysprosentti kunnassa on. Arkijärjellä voisi kuvitella, että kansanäänestysinto olisi suurinta muutenkin aktiivisissa kunnissa. Karjalainen arvioi, että kansanäänestysten ehdottaminen ja alhainen äänestysinto kertovat kumpikin kuntalaisten tyytymättömyydestä.

Toscanassa laki velvoittaa keskustelemaan

Maija Karjalainen osallistui ECPR:n (European Consortium for Political Research) politiikan tutkimuksen konferenssiin huhtikuun puolivälissä Espanjan Salamancassa. Hän esitteli siellä alustavia tuloksia tutkimuksestaan.

– Runsaasta 20 tutkijasta koostuva työryhmämme pohti konferenssissa, miten ympäri maailmaa yleistyviä suoran kansalaisosallistumisen muotoja – tutkimustermein demokraattisia innovaatioita – tulisi tutkia. Työryhmässä kävi selvästi ilmi, että demokraattisia instituutioita uudistetaan juuri nyt erityisesti alue- ja kuntatasolla.

Ohjelmassa oli esityksiä mm. osallistuvasta budjetoinnista Latinalaisessa Amerikassa ja osallistuvasta kaupunkisuunnittelusta Hollannissa.

Suomen kunta- ja kuntalakiuudistuksen sekä lähidemokratian kannalta kiinnostavinta antia oli italialaisten deliberatiivisten kansalaisfoorumien esittely. Deliberatiivinen tarkoittaa tässä yhteydessä keskustelevaa.

Toscanan alueella on ollut voimassa jo vuodesta 2007 laki, jonka mukaan kansalaiset, kunnat ja yhdistykset voivat vaatia alueellisen kansalaisfoorumin järjestämistä, kun jokin hanke on budjetiltaan tarpeeksi suuri.

Foorumien vaatijat voivat hakea aluehallinnolta tukea ja rahoitusta kunnissa toteutettaviin hankkeisiin. Tukea ovat saaneet mm. kaupunkisuunnittelua, osallistuvaa budjetointia ja terveyspalveluja koskevat hankkeet. Toscanan aluehallinnossa on oma yksikkö foorumien järjestämistä ja kansalaisosallistumista varten.

Konferenssin järjestelyistä vastanneen Salamancan yliopiston juuret ulottuvat 1200-luvulle.

– Tutkimusrahoitus on puhuttanut jo vuosisatoja sitten. Salamancan yliopiston maantieteen asiantuntijat ovat arvioineet, pitäisikö Kolumbukselle myöntää rahoitusta Atlantin takaiseen tutkimusmatkaan.