Ympäristö / 02.09.2015

Tutkija Kaisu Kuusela ottaisi kaupunkisuunnitteluun oppia Ranskan Lyonista: Eri hallinnonalojen yhteistyöstä toimivaa

Kaksi opintomatkaa Lyoniin tehnyt arkkitehti ja jatko-opiskelija Kaisu Kuusela sanoo, että opittavaa olisi julkishallinnon kokonaisvaltaisesta ja varmasta otteesta markkinoista kaupunkisuunnittelun keinoin.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

| Kirjoittanut:

Marjatta Pöllänen | Kuva: Marjatta Pöllänen

Kaisu Kuusela sanoo, että kaupunkia voisi meilläkin suunnitella tiiviisti eri hallinnonalojen yhteistyönä. Lyonin seudulla se on onnistunut. Taustaa varmistaa jo lähes puoli vuosisataa alueella toiminut kuntayhtymä, joka vuoden 2015 alusta muodosti Rhônen departementin kanssa Lyonin Metropolin kuntayhtymän alueella.

Tampereen kaupungin yleiskaavoituksessa projektiarkkitehtina työskentelevä Kuusela piti opiskeluaikanaan erityisesti yhdyskuntasuunnittelusta.

– Olen tainnut aina arpoa arkkitehtuurin, maantieteen ja maisema-arkkitehtuurin välillä. Tässä työssä sosiaalinen aspekti on vahva.

Toisella matkalla kesällä 2015 oli mukana Kuuselan opettajiakin. Métropole de Lyon -virastoon tutustuminen oli osa jatko-opiskelua ja kytketty Turun kaupunkitutkimusohjelman rahoittamaan hankkeeseen, jossa ovat mukana Tampereen teknillinen yliopisto ja Turun yliopisto. Siinä viritetään elävää ja kaupallisesti vetovoimaista keskustaa. Kunnallisalan kehittämissäätiö osallistui tuhannen euron matka-apurahalla.

−Lyon on verrokkihanke. Haemme hyviä hallinnon käytäntöjä. Mukana matkalla olivat Timo Hintsanen Turun kaupungilta, professorit Panu Lehtovuori ja Juho Rajaniemi Tampereen teknilliseltä yliopistolta ja tutkija Tuomo Joensuu Tampereelta.

Ranskassa valtio ohjeistaa kaupunkisuunnittelua muilta osin tarkkaan, mutta elinkeinopolitiikka on jätetty kunnille tai kuntayhtymille.

– Keskityimme metropolin elinkeinohankkeisiin. Vuonna 2008 rakennettiin Lyoniin elinkeinostrategia, jonka takana olivat hallinnon lisäksi keskeiset työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä yliopisto. Siinä sovittiin laajasti yhdessä päättäjien kanssa, mitkä ovat seudun strategisesti keskeiset elinkeinot, mihin erikoistutaan ja millä toimenpiteillä elinkeinotyötä tehdään.

Lyonissa yrityksiä palvellaan kumppanuusperiaatteella.

– Elinkeinopolitiikkakin on yhteistyötä, ei toimijoiden yläpuolella vaan yhdessä heidän kanssaan. Lyonissa tuota keskustelua viedään kabineteista julkiseen suuntaan.

Vertailua suomalaisen ja ranskalaisen suunnittelujärjestelmän ja käytännön suunnittelutyön välillä on tehty vähän. Yhdessä tekemisen kulttuuri on Lyonissa erityistä.

– Se tuli ilmi matkamme haastatteluissakin, joissa eri virastojen ihmiset sopivat keskenään haastattelut samaan tilaan, jotta meidän ei tarvinnut juosta virastosta toiseen.

Hallinnon yhtenäistäminen ja tiivistäminen näkyy Lyonissa käytännön palvelutyössä.

Siinä missä hankettaan joutuu Pariisissa esittelemään 7–8 eri virastossa, selviää Lyonissa yhdellä luukulla. Palvelut on muutenkin rakennettu hyvin toimijalähtöisiksi.

– Metropolihallinnon nettisivulla oli kysymyksiä kuten mitä tarvitset, miten voimme auttaa tai mikä on huolesi. Pyrin sen kautta haastattelemaan viranhaltijoita ja parin päivän päästä sain neuvon. Tapasimme seutusuunnittelutoimiston johtajan ja hänen kauttaan elinkeinostrategin ja yritysten vastaanottostrategian projektipäällikön.

Tutustujia on riittänyt. Yhden esityksen otsikot olivat suomeksikin, Kaisu Kuusela kertoo.

Elinvoima tulee vetovoimaisista elinkeinoista ja palveluista – ja kaupunkisuunnittelu onkin Ranskassa enemmänkin markkinoiden hallinnointia.

2000-luvulla kaupunkisuunnittelua koskevassa laissa huomioitiin kaupungin luonne taloudellisesti ja sosiaalisesti dynaamisena paikkana.

– Lyonissa pelkästään elinkeinopuolella on 80–100 henkilöä töissä. Olin innoissani elinkeinoyksikössä laadittavasta yritysten vastaanottamisen stategiasta. Se perustuu elinkeinojen tarkkaan seurantaan ja maaston hyvään tuntemukseen, Kaisu Kuusela sanoo.

Käytännössä strategian onnistuminen edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua viranhaltijoiden ja päättäjien välillä.

Suomessa nuori arkkitehtipolvi on edellistä kansainvälisempää. Kaisu Kuuselankin vuosikurssilaisista lähes kaikki ovat olleet ulkomailla vaihdossa.

Kuuselan oma kiinnostus Lyonia kohtaan syntyi, kun muuan lyonilainen delegaatio päätti Suomessa ollessaan nähdä Helsingin lisäksi myös Lappia. Kuusela toimi ryhmälle oppaana ja matkan aikana käytyjen keskustelujen seurauksena ryhmä lähetti Kuuselalle Lyonin seutusuunnitelman vuodelta 2010.

– Ranskalaiskokemuksia ei juurikaan ole esitelty suomalaisessa kaupunkikeskustelussa, joten niistä yleensä halutaan kuulla lisää.

Lisätietoja

Métropole de Lyon
– Vuonna 1966 perustettu Suur-Lyon yhdistyi Rhônen départementin kanssa vuoden 2015 alusta. Syntyi Métropole de Lyon, jonka alueella on 59 kuntaa (koko maassa yli 36 000)
– Vanhastaan muun muassa kemianteollisuutta, nykyisin kärkialoja mm. Ttetyt lääketieteen erityisalat, clean tech ja digitaalisuus. Perinteisellä teollisuudella on kuitenkin vielä vahva asema seudulla.
– Metropolialueen presidentti Gérard Collomb
– 1,3 miljoonaa asukasta, joista Lyonin kaupungissa runsas kolmannes
www.grandlyon.com

 

Jaa

 

#opintomatka #tutkimus #väitös

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.