| Kirjoittanut:
Kunnallisalan kehittämissäätiön juhlaseminaari 24. tammikuuta Helsingin Marina Congress Centerissä oli toisin ajattelemisen ja puhumisen juhlaa.
Entä jos kansalaisilla olisi vakuutusperustainen terveydenhuolto? Tai jos taantuma taitettaisiin tällä kertaa satsaamalla alueiden yritysten kykyyn työllistää? Löytyisikö kansalliselta parlamentilta tai Euroopan unionilta ohjauskeinoja suitsia monikansallisia terveydenhuoltoalan suuryrityksiä, jotka kotiuttavat voitot veroparatiiseihin?
Kuntauudistus on virittänyt viime aikoina jokaisen kunta-alan tilaisuuden enemmän tai vähemmän jännitteiseksi. Puolesta tai vastaan, kyllä tai ei, hallitus tai oppositio… Kunnallisalan kehittämissäätiön vuosijuhlassa viritystä säädettiin laajemmille taajuuksille. Seminaarin teema ”Valtavirtaa ja toisinajattelua” houkutteli puhujat toisinajatteluun.
Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm peräsi leikkauslista-ajattelun edessä rohkeutta edistää työllisyyttä ja tulonmuodostusta. Alueilla ja kunnissa tulisi nähdä pienten ja keskisuurten yritysten kyky työllistää. Holmin mukaan ne ovat avainasemassa tavoiteltaessa takaisin kasvu-urille.
ATTAC-Suomen puheenjohtaja Anita Kelles-Viitanen ruoti puheenvuorossaan finanssimaailman tuulentupia.
– Globaali finanssimaailma vaikuttaa yhä enemmän myös kuntapalveluihimme. Se ohjaa valtiota ja vaikuttaa demokratiaan. Se antaa valtioille kansainväliset luottoluokitukset. Se sanelee niille rakennemuutokset. Se puhuu säästämisen ja talouskurin tarpeellisuudesta samaan aikaan kuin se itse pelaa hasardipelejä, piilottaa rahaa veroparatiiseihin ja toimii valtiona valtion sisällä omien sääntöjensä mukaan, Kelles-Viitanen sanoi.
Valtioilta Kelles-Viitanen vaatii kykyä suitsia finanssimaailma globaalin isännän roolista takaisin rengin paikalle.
– Veronmaksajina maksamme pelureiden hasardipelin ja toisen kerran maksamme, kun sosiaalibudjetteja leikataan ja palvelujamme heikennetään. Vanhustenhoidosta tehdään minuuttipeliä.
Mikä siis neuvoksi? Kelles-Viitasen mukaan tarvitaan uusi julkisten palveluiden malli. Kansalaisten osallistaminen on välttämätöntä.
– Palveluiden käyttäjä tulee nähdä toimijana, ei passiivisena palveluja vastaanottavana asiakkaana. Asukkaiden tulee voida olla aktiivisesti mukana. Palvelujärjestelmässä ihmisten tarpeet ovat ensisijaisia. Ja kaikki hoivatilanteet tulee nähdä sosiaalisena toimintana, ei kylmänä taloudellisina tilanteena, jossa ihmisistä tulee vain heittopusseja.
Kuntamalli ei ole lukkoonlyöty
Samaa terveydenhuollon ja hoivan monimutkaistuvaa yhtälöä perkasivat myös peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) ja Janakkalan kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen, jonka harteille on kuntauudistuksen aikana soviteltu kapinakuntajohtajien viittaa.
Guzenina-Richardson yllätti kuulijakuntansa ilmoittamalla, että kuntauudistus on kuntavetoinen, pakkoja ei tule ja kuntien lukumäärä voi olla uudistuksen tuloksena yhtä lailla 336 tai 70. Yksi ja ainoa malli ei luonnistu Suomessa.
– Voidaan ottaa käyttöön sote-alueita, isäntäkuntamalleja, eikä tässä vaiheessa kuntayhtymiäkään voi sulkea pois.
Anna-Mari Ahonen kysyi puheenvuorossaan, kuinka suurta uudistusta nyt oikeasti ollaan tekemässä. Siirretäänkö vain kuntarajoja, vai uudistetaanko aidosti terveydenhuoltoa, joka nielee valtaosan kuntien budjeteista. Ahonen nosti keskusteluun myös vakuutusperustaisen terveydenhuollon mallin, joka näyttää toimivan erinomaisesti ainakin Hollannissa.
Kommentit