| Kirjoittanut:
Sosiaalisen median (some) kautta kuntajohtajat voivat tavoittaa kuntalaiset suoraan. Somen käyttö vaatii kuitenkin taitoa, pelkkä tietotekniikan osaaminen ei riitä mihinkään.
Moni kunnanjohtaja ja kuntapäättäjä on raottanut sosiaalisen median ovea. He miettivät, missä siellä kannattaisi olla vaiko missään. Pitääkö somessa itse asiassa olla mukana ollakseen ajan hermolla?
– Usein kysytään, pitääkö olla mukana. Kyllä tai ei olisi liian helppo vastaus. Totta on, että sosiaalinen media on laajasti ottaen yksi ikkuna maailmaan tällä hetkellä, VTT Pekka Aula näkee.
Aula toimii professorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Helsingin yliopistossa. Hän on erikoistunut organisaatio- ja verkkoviestinnän sekä maineenhallinnan ja maineriskien kysymyksiin.
Sosiaalisen median tunnetuimmat ikkunat maailmaan ovat Facebook, Twitter ja LinkedIn.
– Facebookin kautta haetaan kavereita, Twitterissä liikkuvat tieto ja uutiset edellistä paremmin ja LingedIn on ammatillinen verkosto, jonka kautta voi löytyä työntekijöitä. Lisäksi blogit ovat yhä enemmän sosiaalista mediaa kommenttipalstoineen. Sellaiseksi voi tänä päivänä luokitella jopa Suomi24:kin.
– Jos ajattelee kuntien ja kaupunkien johtajia, some on hyvä mahdollisuus olla suorassa kontaktissa kuntalaisiin päin. Portinvartijat voidaan ainakin osin ohittaa. Some voi olla uusi kunnan johtamisen muoto, Aula miettii.
Somen tavat haltuun
Parhaimmillaan kunnanjohtaja kirjoittaa someen tuoreimmista kuntakuulumisista ja vaikkapa tulevista hankkeista. Keskustelu on avointa ja kommentit tervetulleita.
Mutta.
– Onhan mahdollista, että kunnanjohtaja aloittaa keskustelun jostakin, joka ei miellytäkään kuntalaisia. Someen syntyy vastustava huutokuoro, ja mopo karkaa käsistä kolmannen kommentin jälkeen.
– Tyypillinen virhe on, että keskustelun aloittaja sulkee keskustelun, jolloin some voi räjähtää. Moni ei viitsi tarkoituksella antautua sylkykupiksi.
Aulan viesti on, että somea pitää osata, sitä pitää tehdä taitavasti.
– Rakentava kanssakäyminen ihmisten kanssa on vaikea laji, myös somessa. Kirjoittelulla on riskinsä myös siksi, että ne jäävät nettiin. Googlettamalla ne sieltä löytyvät, Aula muistuttaa.
– Mikä tahansa uusi viestintäinnovaatio on hyvä ottaa haltuun. Kyllä tekniikan kaikki oppivat, mutta lisäksi tulevat säännöt, tavat ja etiketit.
Aula uskoo, että innokkaimmat kuntajohtajat ottavat asioista selvää. Koulutuksia on tarjolla, ja osaavia somen taitajia löytyy usein talon sisältä.
– Kirjoitettu viestintä on aina hankalaa, koska joukossa on vaikeita tyylilajeja. Kun perussäännöt hallitsee, pääsee pitkälle.
Asennekysymys
Sosiaalista mediaa voi käyttää myös kunnan sisäisessä viestinnässä. Sovelluksia on olemassa, mutta kunnan viestinnän kulttuuri ratkaisee.
– On lukuisia esimerkkejä, että käskemällä ei mitään tapahdu. ”Tuossa on tekniikka, keskustelkaa”. Ei toimi, ellei kunnassa ole avoin ja keskusteleva kulttuuri entuudestaan.
Toisaalta kuntajohtajaa kaiken uudenlaisen kommunikaatioviestinnän käyttöönotto arjen kiireessä voi mietityttää, jopa ahdistaa.
– Oma persoona, suhtautuminen avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen vaikuttavat. Liittyminen someen on pikemminkin asennekysymys, Aula näkee.
Kuntajohtajat eivät järin aktiivisia
Vain neljä kymmenestä kuntajohtajasta hyödyntää sosiaalista mediaa. Tulos kävi ilmi KAKSin viime syksynä tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin kuntapäättäjien ja kuntajohtajien some-käyttäytymistä.
Kuntajohtajien ja valtuutettujen suosituin foorumi on edelleen Facebook (38 %). Keskustelupalstoja ja blogeja seuraa 16 prosenttia, muut somen väylät eivät juurikaan kiinnosta.
Kuntajohtajat hyödyntävät sosiaalista mediaa työssään runsaat puoli tuntia viikossa. Privaatisti somessa kuluu viikoittain aikaa vajaat kaksi tuntia.
Tutkimus osoitti todeksi oletuksen, että nuoret ovat somessa iäkkäämpiä aktiivisempia. Samoin ilmeni, että mitä suuremmasta kunnasta on kyse, sen aktiivisempaa on somen käyttö.
KAKSin tutkimuksesta tietoa täältä:
http://kaks.fi/sites/default/files/Kuntapaattajat%20somen%20kayttajina.pdf
Hyvä artikkeli! Suoraan opetusmateriaalia.