uutiset / 05.11.2013

Polemiikki-uutiset: Nuoret itsenäistyvät tukien avulla

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

| Kirjoittanut:

Anna-Mari Tyyrilä | Kuva: KAKS

Nuoria alle 25-vuotiaita toimeentulotuen saajia on yhä enemmän. Jos toimeentulotuen myöntämiseksi haetaan enemmän vastikkeellisuutta, se vaatii vahvaa sitoutumista sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta ja laajaa keinovalikoimaa, arvioi Kunnallisalan kehittämissäätiön tieteellisen neuvottelukunnan jäsen, VTT Susan Kuivalainen. Viime kädessä kuntien olisi keksittävä ideat nuorten työllistämiseksi.

Suomessa on enemmän nuoria toimeentulotuen saajia kuin muualla Euroopassa. Eroa selittävät osin kulttuuritekijät: esimerkiksi Etelä-Euroopassa nuoret asuvat kotona suomalaisia pidempään.
Suomalaiset nuoret haluavat muuttaa pois kotoa ja itsenäistyä huolimatta siitä, että välttämättä ei ole mitään tietoa toimeentulosta.

– Meillä 18-vuotias on aikuinen, jolla on oikeus saada toimeentulotukea, jos muita tuloja ei ole. Monissa muissa maissa toimeentulotuen säännöt ovat tiukemmat, Susan Kuivalainen tietää.

Keskustelu toimeentulotuen vastikkeellisuudesta ei ole uutta. Siitä puhuttiin jo 1990-luvulla, mutta nyt asia on noussut vahvemmin esille, koska yhteiskunnan järjestelmä kipuilee.

– Voiko 18-vuotias muuttaa asumaan itsenäisesti kunnan rahoittamana ilman mitään suunnitelmia toimeentulosta? Voisiko yhteiskunta puuttua asiaan, Kuivalainen kysyy.

Toimeentulotuen hakeminen on byrokraattinen ja passivoiva prosessi.

– Jos nuoren ensimmäinen aikuisiän kokemus sosiaaliturvasta on tällainen, mitä vaikutuksia sillä on?

Toimeentulotuki ja asumistuki sovitettava yhteen?

Vastikkeellinen toimeentulotuki tarkoittaa suppeimmassa merkityksessään, että tuen saajan on tehtävä jotakin työtä tukea saadakseen. Työtä voisi tehdä niin julkisella kuin yksityisellä puolella.

– Pääkysymys on: sekä julkiselta puolelta että yksityisiltä työnantajilta vaatii vahvaa sitoutumista järjestää nuorille tekemistä ja toimintaa, Susan Kuivalainen näkee.

Mutta mitä töitä nuorille olisi tarjolla? Mikä motiivi työnantajilla olisi palkata toimeentulotuen saajia? Entä onko tuen saajilla motivaatiota lähteä tekemään ”hanttihommia”?

– Työn käsitteen pitää olla leveä eli keinovalikoimaa pitää olla. Kun nuorten kanssa tekemisissä olleiden yhdeksän kunnan työntekijöitä haastateltiin muutama vuosi sitten, he totesivat, että keinot ovat riittämättömät, Kuivalainen kertoo.

– Keskusteluissa vastikkeellisuuden muoto muistuttaa paljon voimassa olevan nuorisotakuun sisältöä.

Tulisiko nuorten osallistamista pohtia nuorisotakuun välineiden kautta? Kuivalainen arvelee, että jatkossakin nuorten työllistäminen kaatuu kunnissa työskentelevien ideoinnin varaan.

Yksi ongelma on, että asumiskustannukset ovat nousseet

– Voitaisiinko asumistuelle tehdä jotain? Toimeentulotuen määrä ja asumistuki pitäisi sovittaa yhteen, Kuivalainen näkee.

Keskusteluun olisi myös hyvä nostaa ongelma väestön ikääntymisestä. Auttavia käsiä tarvitaan yhä enemmän, voisiko tässä työllistää nuoria jollakin tavalla?

Vastikkeellinen toimeentulotuki aiheuttaa kunnille joka tapauksessa menoja.

– Hedelmät tulevat vasta vuosien kuluttua, joten pitkäjännitteisyyttä tarvitaan. Ja onhan asiassa riskinsäkin, esimerkiksi epäaidot työsuhteet. Työllistämisen malli on mietittävä tarkkaan, laadittavat selkeät periaatteet, joilla edetä, Kuivalainen painottaa.

 

Jaa

 

#polemiikki #sosiaaliturva

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.