Talous / 19.04.2013

Polemiikki-uutiset – Kuntaliiton Timo Kietäväinen: Miljardileikkaukset perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

| Kirjoittanut:

Eeva-Liisa Hynynen | Kuva: Kuntaliitto/viestintä

Kuntien valtionosuusleikkaukset ovat kuluvalla hallituskaudella niin raskaat, että Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo perustuslain suojaaman kuntien rahoitusperiaatteen toteutumisen olevan kyseenalaista. Kietäväinen haluaa eduskunnan perustuslakivaliokunnan arvion leikkausten vaikutuksista.

Kuntaliiton laskelmat kuntien valtionosuusleikkauksista ovat karua luettavaa kuntien ja kuntalaisten kannalta. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen tähän mennessä vahvistamat valtionosuusleikkaukset kurittavat kuntataloutta enemmän kuin yhdenkään aiemman hallituksen leikkaukset.

Valtionosuuksien bruttoleikkaukset ovat 3,8 miljardia euroa. Jos leikkausta vastaava summa korvattaisiin kuntien tuloveroprosentin nostona, kuntien tulisi korottaa veroprosenttia noin neljällä veroprosenttiyksiköllä yhden vuoden ajaksi.

Tällä hallituskaudella kuntien kassasta puuttuu valtionosuuksia lähes saman verran kuin kuntien perusterveydenhuollon yhden vuoden menot. Samanaikaisesti hallitus lupaa kunta- ja sote-uudistuksillaan pelastaa kuntien perusterveydenhuollon palvelut.

Kataisen hallitus on leikannut kuntien valtionosuuksia jo kolmesti: hallitusohjelman yhteydessä sekä viime ja tämän vuoden kehysriihissä. Kuntaliiton Timo Kietäväinen arvioi, että tilanne käy kunnille kestämättömäksi.

– Hallituskauden peruspalvelujen valtionosuuksien leikkausten ollessa suurimmillaan vuonna 2015 ne ovat peräti 1,3 miljardia euroa, mikä tarkoittaa jo 16 prosentin leikkausta vuoden 2015 valtionosuuksien tasossa. Sen päälle tulevat vielä opetustoimen valtionosuuksien leikkaukset.

Kietäväinen muistuttaa, että valtionosuudet on tarkoitettu vain ja ainoastaan kansalaisten peruspalveluiden turvaamiseksi.

– Valtionosuus on aina asukaskohtaista rahaa, jota porrastetaan erilaisten olosuhde- ja palvelutarvetekijöiden perusteella, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus turvataan.

Perustuslaki ja Euroopan Neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirja vahvistavat kuntien rahoitusperiaatteen.

– Jos kunnille annetaan uusia tehtäviä ja velvoitteita, valtion tulee huolehtia, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua niistä. Tällä hallituskaudella kunnille annetaan uusia velvoitteita, mutta valtionosuuksia leikataan ennätysmäärä, varatoimitusjohtaja harmittelee.

Kompensaatiot eivät riitä

Kuntaliiton kuntatalousosasto on Timo Kietäväisen vastuulla. Hän kertoo yksikön asiantuntijoiden seuranneen jo jonkin aikaa kuntiin kohdistuvia leikkauksia rahoitusperiaatteen toteutumisen näkökulmasta.

Nyt Kietäväinen haluaa, että eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioisi kuntien rahoitusperiaatteen toteutumisen. Hänen mukaansa valtionosuusleikkauksien vastapainoksi tarjotut kompensaatiot eivät riitä paikkaamaan leikkausaukkoa.

– Kunnat ja kuntayhtymät velkaantuvat vauhdilla. Viime vuonna lähes 1,6 miljardilla eurolla. Vaikka valtionosuusleikkauksia kompensoidaan kiinteistöverotuksen ja jäteveron kautta, nettoleikkaukset ovat erittäin kovia.

Kuntaliiton laskelmien mukaan muun muassa kuntien vastuulle siirtyvän työmarkkinatuen ja valtionosuusleikkausten yhteisvaikutuksesta kuntatalous heikkenee vuonna 2015 noin 500 miljoonaa euroa, kun lasketaan yhteen hallituskaudella tehdyt tuolle vuodelle kohdentuvat kuntaratkaisut nettona eli kuntataloutta vahvistavien ja sitä kiristävien ratkaisujen erotus.

– Puoli miljardia euroa yhdessä vuodessa on sellainen summa, että se tuntuu jokaisessa kunnassa ja pakottaa osan kuntia polvilleen. Lisäksi leikkaukset tapahtuvat tilanteessa, jossa talouden näkymät ovat epävarmat.

Valtionosuusleikkaukset kohdentuvat tasasuuruisina jokaiseen asukkaaseen kunnasta riippumatta. Mutta vaikutukset eivät ole tasalaatuisia kaikkialla.

– Ne kunnat, jotka ovat valtionosuusriippuvaisempia, eli joiden olosuhdetekijät, ikärakenne ja verotettavat tulot asukasta kohden ovat keskimääristä heikommat, joutuvat kovemmille. Leikkaukset lisäävät kansalaisten, kuntien ja alueiden eriarvoistumista. Ahtaimmalle joutuvat ne kunnat ja kansalaiset, jotka ovat jo nyt kohtuuttoman ahtaalla.

Vaikka valtio todennäköisesti kompensoi kunnille yhteisöveron alentamisesta ja osinkoverouudistuksesta aiheutuvat menetykset kahden edellisen hallituksen käytäntöjen mukaisesti, kompensaatiot eivät välttämättä kohdennu samoihin kuntiin samalla tavalla kuin leikkaukset.

Valtio hoidattaa kestävyysvajeen kunnilla

Kuntaliitolla ei ole käytössään mahtisanaa, jolla se saisi valtionosuusleikkaukset perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi. Timo Kietäväinen toivoo, että viimeistään hallituksen valtionosuuslakien käsittelyn yhteydessä päätettäisiin viedä leikkaukset perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi rahoitusperiaatteen toteutumisen näkökulmasta.

Kietäväisen mukaan valtio hoitaa nyt omaa osuuttaan julkisen talouden kestävyysvajeesta kuntien kustannuksella.

– Tämä on outoa, koska valtionosuusleikkaukset tai valtion vastuiden siirrot kunnille eivät tasapainota sentilläkään julkista taloutta, vaan siirtävät vastuuta tasapainottamisesta valtiolta kunnille. Vastuiden pallottelun sijasta tulisi keskittää huomio koko julkisen talouden tasapainottamiseen.

Kataisen hallitus on luvannut kehyspäätöksessään leikata kuntien tehtävien ja velvoitteiden määrää miljardilla eurolla kehyskauden loppuun mennessä.

– Vuoteen 2017 ei ole niin hirveän pitkä aika. Hallituksen lupaus on historiallinen ja merkittävä. Nyt täytyy toivoa, että eri ministeriöt löytävät miljardin euron edestä tehtäviä ja velvoitteita, joista kunnat voitaisiin vapauttaa. Tätähän Kuntaliitto on perännyt vuosien ajan, Timo Kietäväinen toteaa.

Arvio valtionosuusuudistuksen yhteydessä?

Kuinka realistista on saada valtionosuusleikkaukset perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi? Kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) katsoo, että rahoitusperiaatteen toteutumista voitaisiin arvioida valtionosuusuudistuksen käsittelyn yhteydessä.

– Nähdäkseni on aika vaikeaa ottaa rahoitusperiaatteen toteutuminen pohdittavaksi budjettipäätösten vuotuisten valtionosuuksien osalta. Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen yhteydessä tällaisen arvion tekeminen olisi jopa luontevaa.

Koskinen sanoo, että rahoitusperiaatteen toteutuminen on kuntien kannalta merkittävä kysymys.

– Tehtävien ja rahoituksen pitäisi kohdata. Kuntien rahoitus on kokonaisuus, jossa ratkaisevat myös verotulot. 1990-luvun lopulla Lipposen hallitus leikkasi kuntien valtionosuuksia tuntuvasti, mutta silloin kuntien verotulot kasvoivat vauhdilla, Koskinen muistuttaa.

Miljardileikkaukset hämmästyttävät valtiosääntöoikeuden asiantuntijaa.

– Kuntien rahoitusperiaate on kiistaton. Valtion pitää turvata riittävät resurssit kunnille tehtävien hoitamiseksi, sanoo Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

Ojasen mukaan perustuslakivaliokunta ei ole kuitenkaan välttämättä paras taho arvioimaan kuntien rahojen riittävyyttä.

– Mutta jos leikkaukset alkaisivat olla niin ilmeisiä ja epäsuhtaisia, että kunnilla ei ole edellytyksiäkään suoriutua annetuista tehtävistä, arvio rahoitusperiaatteen toteutumisesta saattaisi olla paikallaan.

 

Jaa

 

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.