Sivistys / 11.09.2014

Polemiikin kouluviikon vieraana professori Heikki Eskelinen: ”Kouluverkkoa ei tulisi jättää kuntien keskinäisten kamppailujen kohteeksi”

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

| Kirjoittanut:

Eeva-Liisa Hynynen | Kuva: Merja Ojala

Kouluverkkokysymyksessä voitaisiin ottaa oppia sote-ratkaisusta; kuinka saadaan verkko tavoittamaan palvelujen eri-ikäiset käyttäjät erilaisine tarpeineen. Avuksi pitäisi ottaa paikkatietopohjaiset aineistot, sanoo aluekehityksen ja –suunnittelun professori Heikki Eskelinen Itä-Suomen yliopistosta.

Professori Heikki Eskelinen varoittelee tilanteesta, jossa kunnat jäisivät kamppailemaan kouluverkosta keskenään.

Eskelinen muistuttaa, että Opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksissa korostetaan kouluverkkojen tiivistämistä, riittävää opiskelija- ja väestöpohjaa sekä vahvoja järjestäjiä.

– Koulutuksen kohteista – lapsista ja nuorista – ei paljon puhuta. Jos näistä lähtökohdista pidetään kiinni, kouluverkkoja harvennetaan merkittävästi. Kysymyksessä on tietysti viime kädessä poliittinen valinta – ainakin yhtä paljon tahdon kuin tiedon vallan asia, professori tiivistää.

Minimioppilasmäärä ei ole Eskelisen mielestä hyvä karsinnan kriteeri, kun olosuhteet vaihtelevat.

– Myös oppilaalla – lapsella ja nuorella – on kansalaisena oikeuksia. Ja on hyvä muistaa, että uusien tietoverkkoperustaisten oppimistapojen mahdollisuudet ovat vasta kokeiluvaiheessa.

Eskelinen toteaa, että kaupungeissa lukioiden ja myös peruskoulujen yläasteiden suuryksiköt tarjoavat kustannussäästöjä ja monipuolistavat opiskelumahdollisuuksia.

– Niiden ja maaseudun paikallisesti tärkeiden pienkoulujen välille tulisi luoda kummijärjestelmiä – virtuaalisia vierailuja ja tosimaailman tapaamisia. Leirikoulu voi olla viikon retki toiseen kouluun, professori ehdottaa.

Eskelinen korostaa, että Suomessa on erinomainen paikkatietopohjainen aineisto väestöstä ja palveluista.

– Aluetutkijan näkökulmasta on outoa, ettei sitä näytetä juuri käytetyn sen arvioimiseksi, miten oppilaat sijoittuvat suhteessa erilaisiin kouluverkkosuunnitelmiin. Paikallinen esimerkki tällaisesta analyysista löytyy ainakin Oulun alueelta.

Maakunnalliset taulukot ikäluokista ovat Eskelisen mielestä paikkatietoaineistoihin verrattuna enemmänkin symbolista muistion täytettä.

– Esimerkiksi lukioverkon karsiminen on niin iso asia, että sen seurauksia ja vaihtoehtoja olisi tarkasteltava tapauskohtaisesti. Esimerkkialueeksi sopii hyvin vaikkapa Pielisen Karjala.

Eskelinen sanoo, että kouluverkkoa ei tulisi jättää kuntien keskinäisten kamppailujen kohteeksi.

– Voisi olla järkevää ottaa sote-ratkaisusta mallia: miten saadaan verkko tavoittamaan sen palvelujen eri-ikäiset käyttäjät erilaisine tarpeineen.

 

Jaa

 

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.