Talous / 18.03.2014

Laajassa tutkimushankkeessa katse kuntayhtiöiden toimintaan: ”Omistajaohjausta parannettava”

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

| Kirjoittanut:

Pirjo Tuusa | Kuva: KAKS

Kuntien osakeyhtiöille tulisi asettaa selkeät tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Yhtiöiden omistajaohjausta tulisi tehostaa, sanoo yritysjuridiikan professori Veikko Vahtera Tampereen yliopistosta.

Tutkimushanke pureutuu kuntayhtiöihin monesta näkökulmasta. Kunnallisalan Kehittämissäätiön KAKSin rahoittama laaja hanke Kuntayhtiöt osakeyhtiö-, vero- ja kuntalainsäädännön ristiaallokossa valmistuu vuoden loppupuolella.
Kuntayhtiöiden määrä on kasvussa niin EU-säädösten vuoksi kuin kuntapäättäjien omasta tahdosta.

Kuntayhtiöitä oli vuonna 2010 Pekka Lithin EK:lle tekemän selvityksen mukaan 1 428. Niissä työskenteli 27 000 henkilöä. Yhtiöiden liikevaihto oli 5,7 miljardia euroa. Liikevaihdolla mitattuna kuntayhtiöiden tärkeimpiä toimialoja olivat energia- ja vesihuolto, rakentaminen, liikenne sekä kiinteistöpalvelut ja liike-elämän palvelut. Sosiaali- ja terveysalalla toimi vain 20 pientä kuntayhtiötä.

Kuntienkin osakeyhtiöitä sääntelee osakeyhtiölaki. Yksityisellä sektorilla osakeyhtiön toiminnan tarkoitus on yleensä voiton tuottaminen yhtiön osakkeenomistajille. Tulosta pitäisi siis tehdä.

Julkisella sektorillakin tavoitellaan tulosta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

– Yleensä ajatellaan, että kuntaosakeyhtiön pitäisi tuottaa palveluita kustannustehokkaasti eli tavoite on lähellä voiton tuottamista, professori Veikko Vahtera toteaa.

Yhtiölle selkeät tavoitteet

Miksi kuntayhtiö on olemassa? Tuottaako se kuntalaisille hyviä palveluja, joissa hinta/laatusuhde on kohdallaan? Kuka valvoo, että näin tapahtuu?

Kuntayhtiöiden tavoitteiden määrittelyssä on professori Veikko Vahteran mukaan paljon tekemistä.

– Kunnissa on ollut osakeyhtiöitä vuosikymmenien ajan, mutta omistajaohjaus on edelleen hakusessa, hän harmittelee.

Kunnan pitäisi asettaa yhtiöille selkeät tavoitteet ja määritellä toiminnan pelisäännöt sekä seurata yhtiön toimintaa. Yhtiö ei yleensä tiedota toiminnastaan pitkin vuotta. Julkinen sana, kuntalaiset – ja hallituskin – voivat olla tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tietojen varassa.

Liian moni kuntayhtiö on ”niin hyvä kuin sen toimitusjohtaja on”. Poliitikoista koostuva hallitus ei pidä yhtiöitä ohjaksissaan. Tavoitteista ei ole ehkä edes puhuttu, eikä ole selkeästi määritelty, mitä yhtiöltä odotetaan.

– Ristiriidassa voivat olla voitontuottaminen ja kunnan kokonaisetu. Osa yhtiöistä on sellaisia, ettei voitontavoittelu onnistu, eikä sitä odotetakaan, Vahtera sanoo.

Hänen mukaansa osakeyhtiö ei ole patenttiratkaisu kunnan talousongelmiin, mutta oikein käytettynä se voi olla yksi sovelias toiminnan järjestämistapa myös kuntaorganisaatiossa.

Taustatukena kuntajohtajia

Laajassa tutkimushankkeessa professori Veikko Vahteran kiinnostuksen kohteena on erityisesti yhtiöiden omistajaohjaus. Hän on itsekin mukana kunnallispolitiikassa ja kuntayhtiöiden toiminnassa.

Tampereen yliopiston vero-oikeuden professori, OTT Seppo Penttilä tutkii kuntayhtiöiden verotuksellista asemaa. Penttilä on muun muassa Veronmaksajain keskusliiton puheenjohtaja.

Tutkimushankkeen vastaava vetäjä on Tampereen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori, HTT Asko Uoti. Hän tutkii muun muassa sitä, millaisia oikeudellisia rajoitteita osakeyhtiölle seuraa kuntia koskevasta lainsäädännöstä, kuntien itsehallinnosta ja julkisen vallan käytöstä.

Yritysjuridiikan yliopistonlehtori, KTT Janne Ruohonen selvittää esimerkiksi yhtiöittämisen velvoitteita ja rajoituksia.

Tutkimuksen tueksi on muodostettu asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat Seinäjoen kaupunginjohtaja, HTT Jorma Rasinmäki, Tampereen kaupungin konsernihallinnon ja -johdon talous- ja strategiaryhmän johtaja Juha Yli-Rajala sekä KHT, JHTT Pasi Leppänen BDO-Audiator Oy:stä.

 

Jaa

 

#kuntayhtiöt #markkinat

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.