Hallinto / 05.10.2015

Kuntapäättäjät: 18 itsehallintoaluetta Suomeen

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

| Kirjoittanut:

KAKS Kuva: Sanni Harju

Kaupunkien ja kuntien valtuutetuilla ja kuntajohtajilla on selvä kanta siihen, että hallitusohjelmaan kirjatut uudet itsehallintoalueet tulee perustaa maakuntajaolle. Tätä mieltä on yhdeksän kymmenestä valtuutetusta ja kuntajohtajasta KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyssä. Vain joka kymmenes oli sitä mieltä, että maakuntajako ei sovi pohjaksi. Kuntapäättäjien kantojen perusteella maakuntia yhdistäville itsehallintoalueille ei ole tukea, vaan pohjana tulee olla 18 maakuntaa. KTS. KOKO TUTKIMUS LIITTEENÄ.

Selvimmin omaa maakuntaa itsehallintoalueen perustaksi haluavat valtuutetut Etelä-Karjalassa (98%), Kainuussa (95%), Satakunnassa (94%), Pohjois-Karjalassa (94%), Pohjois-Savossa (93%) ja Etelä-Pohjanmaalla (92%).

Alhaisimmat luvut ovat Kymenlaaksossa (66%), Keski-Pohjanmaalla (70%), Uudellamaalla (78% ) ja Etelä-Savossa (79%). Kaikissa muissa maakunnissa omaa maakuntaa itsehallintoalueeksi haluaa 85-89% valtuutetuista.

Maakunnat eivät ole erityisesti suuntautumassa yhteen muiden maakuntien kanssa. Vähäisintä tämä suuntautuminen on Uudellamaalla, Lapissa ja Keski-Suomessa. Voimakkainta suuntautuminen oman maakunnan ulkopuolelle on Kymenlaaksossa Päijät-Hämeeseen (44%) sekä Pohjanmaalla Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle (44%).

ITSEHALLINTOALUEILLE SOTEN OHELLA KEHITTÄMISTEHTÄVÄT SEKÄ PALO- JA PELASTUSTOIMI – VIHREÄT INNOKKAIMPIA TEHTÄVIEN SIIRTÄJIÄ

Yli puolet kaupunkien ja kuntien valtuutetuista sekä kuntajohtajista katsovat, että uusille itsehallintoalueille tulee siirtää sosiaali- ja terveystoimen ohella aluekehittäminen, kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen, EU:n rakennerahastotehtävät, valtion aluehallinnon kehittämistehtävät sekä palo- ja pelastustoimi. Kuntajohtajat siirtäisivät vielä joukkoliikenteen ja ammatillisen koulutuksen itsehallintoalueille. Tämä käy ilmi tuoreesta KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön valtuutetuille ja kuntajohtajille suuntaamasta kyselystä.

Nihkeimmin suhtauduttiin esitykseen siirtää kulttuuri, kansalaisopistot, maankäyttö ja energiahuolto itsehallintoalueille.

Kaikkien halukkaampia tehtävien siirtoon olivat vihreiden valtuutetut. He siirtäisivät itsehallintoalueille äsken mainittujen lisäksi, jätehuollon ja ylikunnallisen asunto- ja kaavoituspolitiikan. Toiseksi innokkaimpia tehtävien siirtäjiä olivat vasemmistoliiton valtuutetut. Kolmantena tulivat kokoomuksen valtuutetut. Vastaajien keskiarvossa olivat Suomen keskustan ja kristillisdemokraattien valtuutetut. Nihkeimpiä tehtävien siirrolle yleisesti olivat RKP:n ja SDP:n valtuutetut.

Valtiovarainministeriö ja Sosiaali- ja terveysministeriö asettivat 10.9.2015 virkamiestyöryhmän. Sen tehtävänä on 15.10.2015 mennessä valmistella ehdotus uusien itsehallintoalueiden aluejaoksi. Työn perusteella maan hallitus määrittelee jatkotyön pohjaksi itsehallintoalueiden lukumäärän ja alustavan aluejaon. Vasta tämän jälkeen kuultaisiin kuntia ja maakuntia.

Uusille itsehallintoalueille tulisi suorat vaalit. Kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä siirtyvien sosiaali- ja terveydenhuollon ohella itsehallintoalueille kaavaillaan mm. maakuntaliittojen, valtion aluehallinnon ja kuntien yhteistyössä tällä hetkellä hoitamia tehtäviä.

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö teki tutkimuksen 10.-24.9.2015 välisenä aikana Manner-Suomen alueen kaupunkien ja kuntien valtuutetuille, kaupunkien ja kuntien johtajille, maakuntajohtajille ja sairaanhoitopiirien johtajille suunnatulla Survey Pal –kyselyllä. Kyselyyn vastasi 2022 valtuutettua (vastausprosentti 25), 142 kuntajohtajaa (vastausprosentti 47), 14 maakuntajohtajaa (vastausprosentti 78) ja 12 sairaanhoitopiirin johtajaa (vastausprosentti 60). Tässä raportissa keskitytään valtuutettujen ja kuntajohtajien vastauksiin

Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087

 

Jaa

 

#maakunta #tutkimus

1 kommentti

  1. ”Asiantuntijat” siirsivät asukkaiden mielipiteistä välittämättä vanhat etelä-pohjalaiset kunnat, kuten mm. Isonkyrön ja Laihian ruotsinkieliseen Pohjanmaahan. Ei siis ole mikään ihme, että sieltä suuntaudutaan historiallisestikin luonnolliseen suuntaan eli Etelä- Pohjanmaalle.

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.