Kuntaliitokset voivat piristää kyliä

Kuntaliitosten rajansiirrot saattavat siirtää kylän lähemmäs kuntakeskusta ja jopa piristää kylätoimintaa. Kunnan päätöksenteko voi muuttua avoimemmaksi. Meneillään oleva kansatieteellinen tutkimus paljastaa myös, kuinka kuntaliitoksia ei kannata tehdä.

Etnologinen tutkimus kuntarakenteen muutoksista -tutkimushanke on Koneen Säätiön rahoittama kaksivuotinen tutkimushanke (2013-2014), jossa kuntaliitoksia tarkastellaan kansatieteellisestä eli etnologisesta näkökulmasta. Hanketta vetävä professori Helena Ruotsala Turun yliopistosta korostaa, että kansatiede tuottaa syvällisempää tietoa kuntalaisten kokemuksista kuin mielipidekyselyt tai journalistiset reportaasit.

Kitkakohtia ja byrokratiaa

Helena Ruotsalan vetämässä hankkeessa on noussut esiin kuntaliitosten kitkakohtia ja toisaalta myönteisiä kokemuksia. Hanke koostuu kolmesta itsenäisestä tutkimuksesta.

Lauri Katiskosken tutkimus havainnollistaa, kuinka pienillä ratkaisuilla on suuri merkitys siihen, miten asukkaat suhtautuvat kuntaliitokseen. Velkua – 250 asukkaan pienin suomenkielinen kunta – liittyi Naantaliin vuoden 2009 alussa. Velkualla ilmestyi aikoinaan viikoittain kuntatiedote, joka kertoi kunnan virallisen tiedon lisäksi maanläheisesti kuntalaisten arkisista asioista. Uusi isompi Naantali halusi koko alueelleen yhtenäisen ja virallisen kuntatiedotteen, joka ilmestyy kerran kuussa. Velkualaiset kokivat sen byrokraattisena ja etäisenä.

– Siitä puuttuu ”kaikki semmonen hauskuus”, totesi velkualainen haastateltava Katiskoskelle. Haastateltava kaipasi tiedotteita, joissa ihmiset kertoivat juttujaan tyyliin: ”Mulla on ylimääränen pöytä, jos joku huolii – tai lastenvaunut. Mun kissa on mennyt hukkaan.”

Kylän toimintakenttä laajenee

Paikallisyhdistyksiä kuntaliitoksissa tutkiva Niina Koskihaara paljasti joitain keskeneräisen väitöksensä havaintoja marraskuisessa seminaarissa. Koskihaaran mukaan liitos suurempaan kokonaisuuteen saattaa tuottaa kylillä myös myönteisiä kokemuksia. Syrjäkylä voi sijoittua uudessa kunnassa selvästi lähemmäs kunnan keskustaajamaa. Jotkin palvelut – esimerkiksi kirjastoautot – saattavat jopa parantua.

Kokemukset ovat tietysti kielteisiä, jos uusi kunta heikentää kyläyhdistysten toimintamahdollisuuksia – siis aiempia yhteisöllisyyden ja lähidemokratian puitteita.

Joissain isoissa liitoksissa on havaittu, että kylät jopa piristyvät ja aktivoituvat, kun yhteistyö muiden uusien naapurikylien kanssa tiivistyy. Kuntaliitos on tuonut muutoksia, joihin yhdistykset ovat lähteneet yhdessä vastaamaan ja toimimaan. Kylätoiminnan sisältö pysyy samansuuntaisena, mutta toimintakentät laajentuvat.

– Päätöksenteon avoimuus saattaa lisääntyä, kun päätökset tehdään isommissa piireissä. Lisäksi tietoisuus oman taajaman paikallisesta identiteetistä voi vahvistua kuntaliitoksen myötä, summaa Ruotsala. Kyläläiset perustavat uusia yhdistyksiä, tekevät kylähistoriikkeja tai rupeavat pitämään yllä kyläportaaleja netissä.

Haastatteluja ja havainnointia

Helena Ruotsala toivoo, että paikalliset erityispiirteet otettaisiin paremmin huomioon kuntaliitoksia suunniteltaessa ja vaikutuksia arvioitaessa. Kansatiede tarjoaa tähän eväitä ja välineitä.

Sen voima on kyvyssä näyttää, miten erilaiset yhteisöt mukautuvat instituutioihin ja niissä tapahtuviin muutoksiin. Keskeisiä käsitteitä ja tutkittavia ilmiöitä ovat identiteetti, paikallisuus, muutos, jatkuvuus ja verkostot.

Kansatieteilijät kokoavat tutkimusaineistoaan perusteellisilla haastatteluilla ja yhteisöjen havainnoinnilla. Esimerkiksi Niina Koskihaara, joka tekee väitöskirjaa paikallisuudesta ja yhdistystoiminnasta, on haastatellut yhteensä 47 henkilöä yhdeksässä kylä- ja kotiseutuyhdistyksessä. Mukana on ollut myös valokuvauskamera, jolla tutkija on tallentanut kylämiljöötä.

Hankkeen etenemistä voi seurata verkossa osoitteessa:

https://kuntaliitokset.wordpress.com/

Etnologinen tutkimus kuntarakenteen muutoksista -tutkimushankkeen kolme osahanketta:

• FM Niina Koskihaara (Turun yliopisto): Kuntarakenteen muutosten vaikutus paikallisyhdistysten toiminnassa
• FL Minna Mäkinen (Jyväskylän yliopisto): Paikallisuus ja jatkuvuuden huomioiminen kuntarajojen muuttuessa
• HuK Lauri Katiskoski (Turun yliopisto): Kuntaliitoksen vaikutukset saaristokunnassa (Naantali)