Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa ja Suomen kirjastoseuran teettämässä selvityksessä ”Kirjastojen taloudelliset vaikutukset” (2017) tutkittiin kirjastoa kolmen vaikutuskanavan, lukutaidon, digitaitojen ja tilojen kautta.
Selvitys vahvisti käsitystä siitä, että kirjasto on suomalaisen sivistyksen kivijalka. Kaksi kolmesta suomalaisesta käyttää kirjastoa, ja lasten ja nuorten kohdalla kirjaston käyttö on tiettyinä ikävuosina jopa 97 prosenttia. Hyvä lukutaito johtaa tutkitusti parempaan palkkaan myöhemmin työelämässä.
Selvityksen mukaan kirjasto on kunnalle edullinen palvelu. Kirjaston ylläpito vie kunnan menoista vuosittain keskimäärin hieman yli prosentin.
Reilulla prosentin sijoituksella saa paljon hyötyä, sillä kirjasto on tärkeä digitalisaation edistäjä. Jopa 350 000 suomalaista saa jonkinlaista koulutusta kirjastossa vuosittain. Kirjastoissa annetaan myös paljon tilastoissa näkymätöntä koulutusta. On tavallista, että uuden älylaitteen kanssa marssitaan ensimmäiseksi tutun kirjastonhoitajan juttusille.
Suomeen saatiin vuoden alusta uusi kirjastolaki, joka näkyy jo nyt käytännön työssä. Lain tavoitteena on edistää demokratiaa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi tapahtumien järjestämistä. Kirjastot ovatkin tarttuneet toimeen. Valeuutisten aikana kirjastoa tarvitaan paitsi oikean tiedon esille tuomiseen myös turvallisten ja rakentavien keskustelujen käymiseen.
Selvityksen perusteella kirjaston tuomat hyödyt ovat kustannuksiin nähden mittavat. Kysy lisätietoja tai pyydä selvityksen esittely omaan kuntaasi Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarnolta (rauha.maarno@fla.fi, 044 7481801).
Linkki tutkimukseen: http://suomenkirjastoseura.fi/files/julkaisut/Kirjastojen%20taloudelliset%20vaikutukset.pdf
Kommentit