| Kirjoittanut:
Auttaako hyvä maine todella kaupungin kehitystä? Kuusamon kaupunginjohtaja Timo Halonen tekee aiheesta väitöskirjan. Samalla hän luo työkalun aluekehittäjien tueksi käytännön mainetyöhön.
Timo Halonen tutkii kolmen Kuusamon naapurikaupungin maineen ja kehittymisen suhdetta. Tutkimus on nimeltään Maineella menestykseen – mainetyö kaupunkiseudun kehittämisen välineenä. Väitöskirja Lapin yliopistoon valmistuu ensi vuoden lopulla.
Halonen perustelee tutkimuksensa tärkeyttä muun muassa sillä, että kaupunkiseutujen kilpailu kiristyy kaiken aikaa. Hän väittää, että maineen merkitys kilpailuetua tuovana tekijänä korostuu.
– Paikka ei ole olemassa, ellei se synnytä mielikuvia.
Kokemus ratkaisee mainetyön tuloksen
Mistä hyvä maine syntyy?
– Asiat pitää tehdä hyvin ja niitä koskevan viestinnän pitää onnistua. Se ei riitä, vaan tarvitaan vielä hyvä kokemus ja kyky vaikuttaa kokemukseen, Halonen tiivistää.
Matkailukunnat pärjäävät yleensä hyvin mainetutkimuksissa. Halosen analyysin mukaan syynä on se, että matkailumahdollisuuksista on viestitty onnistuneesti. Sen lisäksi matkailupalvelujen käyttäjä on saanut lomaltaan vahvan ja hyvän kokemuksen ja levittää mainetta lomalta palattuaan.
Viestinnän ja aluekehittämisen suhteen miettiminen tulee luonnostaan kaupunginjohtajan agendalle Kuusamossa, jonka talous pyörii pitkälti matkailun, liikuntamahdollisuuksien ja luontoelämysten varassa. Niissä menestyminen vaatii hyvää mainetta, mainetyötä, maineen hallintaa – ja viestintää.
Tapaustutkimuksen kohteena on kolme Kuusamon naapurikaupunkia ja niiden harjoittaman mainetyön tulokset: Pohjois-Pohjanmaalta Oulu, Kajaani Kainuusta ja Pohjois-Savon puolelta Iisalmi.
Halonen valitsi nämä, koska ne ovat kooltaan sekä elinkeinorakenteeltaan erilaisia ja niissä on tehty pitkään, suunnitellusti ja keskimääräistä enemmän mainetyötä. Kulttuurieroja on myös, joten oletettavasti mainetyössäkin on eroja. Kaupungit ja niiden johto ovat Haloselle entuudestaan tuttuja.
– Oululla on vahva ja hyvä maine. Kajaaniin liittyy paljon dramatiikkaa ja taustalla on Kainuun voimakas maine. Iisalmen haaste on tunnettuus.
Kaupunginjohtaja Timo Halonen luottaa myös Reino-jalkineisiin mainetyön kehittämisen välineinä.
Avainhenkilöt arvioivat mainetyön yhteyksiä
Halonen operoi kolmella keskeisellä käsitteellä: maine, menestys ja identiteetti. Kaupunkien mainetta kuvaamaan löytyy runsaasti mainemittareilla ja imagotutkimuksilla saatua tietoa. Kaupungin identiteetti kertoo, mitä ja millainen kaupunki haluaa olla. Se on määritelty kaupunkien strategioissa. Monet tilastot kertovat kaupungin todellisesta menestyksestä ja kehityksestä, esimerkiksi bkt, loma-asuntojen määrä, yritysten määrä, työllisyys.
Halonen etsii näiden yhteyksiä haastattelemalla mainetyön avainhenkilöitä kuten kaupunkien johtoa, kehitysyhtiöiden johtajia ja toimittajia.
Kuinka kaupunginjohtaja ylipäänsä ehtii tutkimaan ja vielä väittelemään? Se ei ole ihan jokapäiväistä virkamiehen puuhaa.
– Teen tutkimusta työn ohessa ja tarkoitus on sopia viransijaisuuksista muutaman kuukauden jaksoina kahden vuoden aikana, Halonen hahmottelee. Tähän asti tutkimustyö on edennyt muutaman päivän vapaapäiväjaksoina, joihin on yhdistetty viikonloppuja.
Tutkimus käynnistyi jo muutama vuosi sitten, kun Halonen osallistui aluekehityksen ja innovaatio-osaamisen jatkotutkintokoulutukseen vuosina 2009-2012. Koulutuksen järjestivät Lapin yliopisto, Kuusamon kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto.
Halonen kehuu oppilaitosten ja kaupungin yhteistyömallia, joka on mahdollistanut kiireisen kaupunginjohtajan jatko-opinnot. Jatkotutkintokoulutukseen valittiin alunperin 25 jatko-opiskelijaa, joista noin puolet vei ohjelman loppuun. Muutama lisensiaattityö on jo valmistunut ja lähivuosina saataneen kymmenkunta lisensiaatin ja tohtorin jatkotutkintoa täyteen.
Kommentit