Väittämä ”Suomessa liian monet ihmiset karttavat töihin menoa, jos talous on muuten turvattu” saa enemmistön tuen (57 %). Näin on myös palkansaajakeskusjärjestöjen (SAK, Akava, STTK) jäsenistössä.
Koulutuspolitiikka ja työnantajien asenteet saavat myös sapiskaa. Enemmistö arvioi, että ihmisiä on koulutettu väärille aloille (57 %) ja uskoo työnantajien välttelevän työttömien palkkaamista (56 %). Enemmistö myös katsoo, että paikalliselle sopimiselle jää liian vähän mahdollisuuksia (52 %).
Haluttomuus ottaa työtä vastaan ja suoranainen laiskuus työllistymisen esteenä jakavat kannat kahtia, lähes puolet on tätä mieltä (47 %) ja sama määrä (48 %) vastakkaista mieltä. Toisaalta enemmistö (60 %) kansalaisista ottaisi vastaan minkä tahansa työn, jos vaihtoehtona olisi työttömyys.
Valtaosa suomalaisista kaipaa aktivointitoimia. Kolme neljästä (75 %) yhtyy väittämään ”pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat tehokasta kouluttautumista, mutta kukaan ei ole kiinnostunut maksamaan sitä”.
Reilut kaksi kolmesta (69 %) yhtyy väittämään ”Suomessa työttömyys ei johdu työttömien työhaluttomuudesta, vaan työpaikkojen puutteesta”. Työhaluttomuus saattaa siis kansalaisten mielestä olla työllistymisen este, mutta se ei ole työttömyyden syy. Myöskään pätkätöitä, etuuksien karsimista ja epävarmuutta ei haluta (66 %). Toisaalta puolet suomalaisista (50 %) yhtyy väittämään, että toimeentulotuet pitäisi poistaa, jos työtön kieltäytyy työvoimapalveluista.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen teki TNS Gallup Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 24.–29.9 2016. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.082. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Kommentit