Suomalaisten mielestä kuntien ja kuntayhtymien tehtävien hoitamiseksi pitäisi voimavarat lähes kaikilla tehtäväsektoreilla säilyttää kutakuinkin ennallaan. Enemmistö suuntaisi kuitenkin nykyistä enemmän rahaa ja voimavaroja vanhusten huoltoon.
Lapsille, nuorille ja vanhuksille suunnattujen palveluiden järjestämisvastuun tulisi olla kunnalla. Enemmistön mielestä valtionosuuksia kunnille pitäisi pikemminkin lisätä, eikä leikata. Kotikunnassa on kuitenkin enemmistön mielestä säästömahdollisuuksia, jollei muuten niin järjestelemällä palveluita kuntien yhteistyönä maakuntatasolla.
Enemmistön mielestä kuntien tulisi olla jatkossa riittävän suuria pärjätäkseen omillaan. Silti oman asuinkunnan liittämistä yhteen naapurikuntien kannattaa vain reilu kolmannes suomalaisista. Eniten kannatusta saa ehdotus, jonka mukaan asuinkunnan palveluita on järjestettävä maakuntatasolla kuntien yhteistyönä säästöjen aikaansaamiseksi ja palveluiden turvaamiseksi (71 %).
Kunnallisalan kehittämissäätiön lokakuussa toteutetussa Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suhtautumista kuntien tehtäviin, palveluiden järjestämisvastuuseen, valtion ja kuntien suhteeseen sekä kuntien talouden tasapainottamiseen.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla lokakuussa 2013. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.158. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Jokseenkin erikoista (tai selkeä virhe) on ollut niputtaa kysymyksenasettelussa vammaispalvelu ja päihdehuolto. Tarkasti ottaen nyt ei tiedetä kuntalaisten suhtautumista kumpaankaan erikoisalaan.
Tiedetään, että päihteidenkäyttäjiin suhtaudutaan nihkeästi. Todennäköisesti se vetää nyt myös vammaispalvelun sijoitusta alaspäin. Kumpikin palvelu toki tarvitsee riittävän rahoituksensa, inhimillisen kärsimyksen minimoimiseksi.
Kummastakin palvelusta säästäminen merkitsee myös mittavia lisäkustannuksia. Päihdehuollon heikentäminen jo nykyisestä surkeasta tilanteesta lisää työkyvyttömien ja huostaanottojen määrää.
Vammaispalvelun heikentäminen tarkoittaa puolestaan tarkoittaa estettä vammaisten itsenäiselle toimimiselle. Ne vammaiset henkilöt, joilla on työ- tai opiskelupaikka, eivät sinne pääse. Vammaisten pakottaminen pienii ympyröihin tai jättäminen ilman kuntoutusta tarkoittaisi vammaisten toimintakyvyn heikkenemistä, mikä johtaa lisääntyvään apuvälineiden, henkilökohtaisten avustajien ja terveydenhuollon toimenpiteiden tarpeeseen.
Kun niistäkin vähennetään, saadaan vaikeahoitoisia, masentuneita laitosasukkeja, joka on siis se kallein mahdollinen vaihtoehto.
Jos itse vammaudut vaikkapa autoliikenteessä, haluatko kuntoutuksella ja apuvälineillä takaisin täysimääräisesti yhteiskuntaan osallistuvaksi kuntalaiseksi, joka käy töissä ja harrastaa, vaiko laitokseen suljetuksi käänneltäväksi elämänhaluttomaksi mytyksi?
Päätöksien pitää ottaa ihmimillisyysnäkökohdat huomioon. Sen lisäksi vähintä, mitä pitää tehdä, on laskea syntyvät kokonaiskustannukset. Asioita ei voi ratkaista pinnallisiksi jäävillä, huonosti laadituilla huutoäänestyksillä, joissa ihmiset puutteellisten tietojen varassa ilmoittavat mutu-tuntumansa.
Kaksi ilmaista kehittämisneuvoa:
1) julkisuuteen lista, jossa näkyy kuntakohtaisesti KAIKKI kunnille määrätyt ns ”pakolliset” tehtävät, niiden kokonaiskustannukset kunnalle ja niissä tehtävissä työskentelevät henkilöt ammattinimikkeittäin. Nämä tiedot on JOKAISESSA kunnassa, mutta niitä on ulkopuolisen mahdoton kaivaa esiin – eikä Kuntaliitto tietenkään tällaisia tietoja halua jakaa
2) tämän jälkeen alkaa tippua ehdotuksia – jopa liiankin kanssa. Oma ”yksinkertaistettu” ehdotukseni on:
– Tilastokeskuksen mukaan kuntien valtakunnallinen tehtyjen työtuntien määrä maan keskiarvoon verrattuna on n 91%
– nostetaan tämä tuntimäärä edes nykyiselle keskiarvotasolle = pyöreästi 10% lisää ”tehokkaita” (??) työtunteja
– tällaisesta ehdotuksesta nousee tietysti hirveä haloo; PAMit, JHLt, Akavat, STTKt ja mitä näitä himmeleitä onkaan huutavat kuorossa ei, ei, EEIII!!!
– onko parempi potkia syrjään ”pakon edessä” ne kaikki apulaisjohtajat ja johtajan apulaiset, joilla ei oikeita töitä edes ole; huomioi, etten ole antamassa kenkää yhdellekään TYÖTÄ TEKEVÄLLE käsiparille, ainoastaan byrokraateille…
Kysely oli todella ala-arvoinen, vammais- ja päihdehuolto oli niputettu yhteen! Kas kun kriminaalihuolto ollut samassa nipussa vammaispalveluiden kanssa!
Juopot ovat nykyään vammaisia?
Suomalaiset haluvat leikata päihdehuollosta, he eivät halua ”paapoa” päihdeongelmaisia.
Muutenkin ko. kysely oli tarkoitushakuinen, ja lietsoo vammaisvastaisuutta joka on muutenkin lisääntynyt!