uutiset / 15.05.2016

Kansa: Potilaita ei tärkeysjärjestykseen

Suomalaiset suhtautuvat varauksellisesti hoitojen priorisointiin ja rajaamiseen.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Selvä enemmistö kansalaisista (72 %) ilmoittaa, että potilaiden asettaminen tärkeysjärjestykseen on mahdotonta, jokaista potilasta on autettava kaikin keinoin. Vain reilu viidennes (22 %) tohtii olla päinvastaista mieltä käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Kaksi kolmesta (66 %) yhtyy väittämään, jonka mukaan hoitojen rajaaminen ja priorisointi synnyttäisi liikaa epätasa-arvoa hoidettavien potilaiden välille. Enemmistö (55 %) arvioi lisäksi, että hoitojen priorisointi olisi epäeettistä ja moraalitonta.

Vetoaminen hoitojen kalliiseen hintaan, ei saa väestön enemmistön päätä kääntymään. Enemmistö väestöstä (53 %) torjuu ehdotuksen, jonka mukaan kalliita hoitoja, jossa potilas ei parane ennalleen, tulisi karsia. Kolmannes (33 %) on kuitenkin valmis allekirjoittamaan tämän väittämän.

Ajatus, että ihmisten hoitoja rajattaisiin sen mukaan, miten hyödyllinen hän on yhteiskunnalle miltei tyrmistyttää suomalaiset. Vain kuudesosa (16 %) hyväksyy sen, että mitä hyödyllisempi ihminen on yhteiskunnalle, sitä helpommin hänen tulisi päästä hoitoon.

Ehdotus, jonka mukaan vakavissa sairauksissa tulisi hoitaa ensisijaisesti nuoria ihmisiä, koska heillä on enemmän odotettavia elinvuosia, saa kannatusta (42 %) ja etenkin nuorimmassa ikäryhmässä (60 %). Kuitenkin joka toinen (48 %) vastustaa ikään perustuvaa hoitojen priorisointia. Mitä ikääntyneempi vastaaja on, sitä todennäköisemmin ehdotus tuntuu pahalta.

Joka toinen rajaisi hoitoja, jos potilas on itse edistänyt sairauden kehittymistä

On monia sairaustiloja, joissa on mahdollista nähdä potilaan itse toiminnallaan myötävaikuttaneen sairauteensa. Joka toinen (49 %) on sitä mieltä, että jos ihminen omalla toiminnallaan edistää sairauden kehittymistä, niin hoitoon pääsyä tulisi rajata (esim. tupakointi ja alkoholi). Enemmän kuin kaksi viidestä (42 %) ei hyväksy priorisoinnin perusteeksi potilaan syyllisyyttä omaan sairauteensa.

Vajaat kaksi viidestä (38 %) on sitä mieltä, että hoidettavat sairaudet tulisi listata ja karsia vähän haittaa aiheuttavia sairauksia ja vammoja julkisen hoidon piiristä (esimerkiksi suonikohjut, peräpukamat jne.). Joka toinen (49 %) vastustaa tällä tavalla toteutettua hoitojen rajaamista. Kaksi suomalaista viidestä (42 %) olisi valmis karsimaan vähiten hyödyllisiä hoitoja kuormittamasta veronmaksajien kukkaroa.

Tutkimuksessa selvitettiin suhtautumista julkisen terveydenhuollon priorisointeihin ja hoitojen rajaamiseen. Moniosaisessa kysymyssarjassa vastaajien tuli arvioida erilaisia luonnehdintoja ja väitteitä sen mukaan, kuinka hyvin tai huonosti ne vastaavat hänen henkilökohtaista näkemystään hoitojen rajaamisesta julkisessa terveydenhuollossa. Kysymyssarjan aluksi vastaajille kerrottiin, että terveydenhuollon käytössä olevilla voimavaroilla on rajansa ja, että mietittäväksi tulee toiminnan tehostaminen ja mahdollisesti joidenkin hoitojen rajaaminen.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 18.-24.3 2016. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.008. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087

gallup terveys_1

gallup terveys_2

#gallup #ikäihmiset #kansalaiset #sairaanhoito #sosiaaliturva #terveyspalvelut

1 kommentti

  1. Jutussa esitetyt priorisointiperusteet ovat epäeettisiä juuri kuten niitä pohtineet ovat hahmottaneet. Parhaat priorisointiperusteet ovat, kuinka paljon jostain hoitomuodosta on hyötyä ensinnä yleensä ja toiseksi tietylle potilasryhmälle.

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.