KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö selvitti vuonna 2014 kansalaisten mielipiteitä mm. kuntien toiminnasta ja sote-uudistuksesta. Mielipiteet kertovat ihmisten epävarmuudesta palvelujärjestelmän kehitystä kohtaan, mutta myös vahvasta uskosta kuntien itsehallintoon.
Kyselytutkimukset teki TNS Gallup Oy. Kyselyjen anti on nyt koottu yhteiseen julkaisuun Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2014.
Kyselytutkimuksen tuloksista tiedotettiin vuoden aikana. Kaikki julkaistut tiedotteet löytyvät tästä tiedotteesta.
16.4.2014 Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun
Vuoden ensimmäisessä tutkimuksessa kansalaisista reilu neljännes (29 %) oli sote-ratkaisuun tyytyväinen. Tyytymättömiä (21 %) löytyi vähemmän kuin tyytyväisiä. Joka toinen kuitenkin arvioi sote-ratkaisun seuraamuksena palveluiden saavutettavuuden heikkenevän. 40 prosenttia kansalaisista arvioi, että sote-alueet ovat liian suuria järjestämään kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut perustasosta aina vaativiin erityispalveluihin saakka. Kunnan päättäjien tulisi valita edustajat sote-alueen kuntayhtymän valtuustoon, ilmoittaa vajaa kaksi viidestä vastaajasta (40 %). Lähes yhtä suuri osuus (37 %) on sitä mieltä, että edustajat sote-alueen valtuustoon tulisi valita suoralla kansanvaalilla kuntavaalien yhteydessä. Enemmistö kaikissa väestöryhmissä asettuu tukemaan ehdotusta, jonka mukaan valtio ohjaa varat suoraan sote-alueille.
Lue tutkimus täältä.
30.4.2014 Kuntapalvelujen saatavuus heikentynyt
Kansalaisia pyydettiin määrittämään, ovatko palvelut parin viime vuoden aikana parantuneet, heikentyneet vai pysyneet muuttumattomina. Palvelujen saatavuuden koetaan pikemminkin heikentyneen (41 %) kuin parantuneen (9 %). Lähes sama suhde sävyttää palvelujen hinta-laatua koskevia muutosarviointeja (36 % arvioi kehityksen heikentyneen ja vain 4 % parantuneen). Huomattava osa asioista ja palveluista on sellaisia, joissa kehityksen arvioidaan ajautuvan vääjäämättä huonompaan suuntaan. Tutkimuksessa kysyttiin kansalta myös sote-uudistuksesta. Lähes joka toinen (45 %) tunnustaa tutkimuksessa sen, että eivät ole perillä siitä, mistä sote-uudistuksessa on kysymys ja siksi eivät ymmärrä sitä. Enemmistö (54%) ilmoittaa, että heille on samantekevää, miten palvelut järjestetään, kunhan hoitoon pääsee. Enemmistö (56%) kansalaisista myös uskoo, että sote-palvelujen ulkoistamisen lisääminen kasvattaa eriarvoisuutta ja turvattomuutta.
Lue tutkimus täältä.
13.7. Kansalaiset: ei lisää lainaa kunnille – Kuntien lainakatolle kannatusta
Kunnan lainanoton lisääminen sai gallupissa vähiten kannatusta keinona tasapainottaa taloutta. Seitsemän kymmenestä vastustaa asuinkunnan lainanoton lisäämistä palvelujen ja kunnan työpaikkojen turvaamiseksi. Tämä todentuu myös siinä, että enemmistö (65 %) suomalaisista kannattaa velkakaton säätämistä kunnille lainanoton hillitsemiseksi. Enemmistö (65 %) torjuu ehdotuksen, jonka mukaan kuntapalveluita tulisi lisätä vaikka veroja korottamalla. Kunnallisten palveluiden karsiminen nykyisestä, kunnan taloudellisen tilan parantamiseksi, jakaa väestön kahtia. Kaksi viidestä (39 %) kannattaa karsimista ja joka toinen vastustaa (50 %). Kuntapalvelujen karsintaa kannattavien osuus on laskenut vuoden takaisesta neljä prosenttia. Joka toinen (48 %) on valmis allekirjoittamaan väittämän, jonka mukaan palvelut kunnissa ovat paisuneet yli kansalaisten maksukyvyn.
Lue tutkimus täältä.
15.7. Ilmapuntari 2014: Mitä hallitukselta odotetaan? Mitkä puolueet tulevaan hallitukseen?
Suomalaisten mielestä sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen tulee olla maan hallituksen painopistealue vastaisuudessa (65 % haluaa painottuvan nykyistä enemmän), kertoo Ilmapuntari 2014 – tutkimus. Suuren painon saavat myös sosiaaliturvan väärinkäytön estäminen (63 %), koulutuksen voimavarojen, sekä kuntien talouden ja palveluiden turvaaminen, valtion velkaantumisen hillitseminen (59 %) sekä rikollisuuden torjunta (58 %). Tutkimuksessa vastaajien tuli nimetä kaikki ne puolueet, joiden tulisi olla maan hallituksessa. Keskusta on halutuin hallituspuolue (55 %). Yli puolet Kokoomuksen, perussuomalaisten, SDP:n ja muiden kannattajista näkisi keskustan hallituksessa. Seuraavina hallitussuosikkeina tulevat tasavahvasti kokoomus (46 %) ja SDP (44 %). Tuloksista voisi tehdä johtopäätöksen, jonka mukaan kokoomuksen ja keskustan tukijoiden näkymissä häämöttää porvarihallitus.
Lue tutkimus täältä.
10.10. Kansalaismielipide tulevalle hallitukselle: palvelut turvattava ja väärinkäytökset kuriin
Kaksi viidestä (39 %) suomalaisesta yhtyy väittämään, että Suomessa on liikaa puolueita. Lähes joka toinen (48 %) torjuu väittämän. Yksi keino puolueiden määrän vähentämiseksi on yhdistää puolueita. Tutkimuksessa testattiin neljätoista erilaista ehdotusta eri puolueiden liittämiseksi yhteen. Mikään ehdotus ei saa kansalaisten enemmistön tukea. Eniten kannatusta kuitenkin saa Sdp:n ja vasemmistoliiton liittäminen yhdeksi puolueeksi (42 %). Merkille pantavaa on, että keskusta-oikeistolaista koalitiopuoluetta (keskusta, kokoomus ja kristillisdemokraatit) kannatetaan hyvin vähän. Puoluefuusiota kevyempi tapa on, että puolueet ilmoittavat ennen vaaleja haluamansa hallituskoalition. Ehdotus blokkivaaleista sai taakseen lähes kolme neljästä (72%) vastaajasta.
Lue tutkimus täältä.
16.10. Kansalaismielipide: Lähidemokratia on kuntien keskeisin tehtävä – kuntien tehtäviä ei tule siirtää valtiolle
Kuntien keskeisin tehtävä on väestön selvän enemmistön mielestä huolehtia lähidemokratiasta ja sen toteutumisesta (71 %). Kuudesosa ajattelee, että kuntien tärkein tehtävä on jokin muu asia. Enemmistö suomalaisista (57 %) yhtyy näkemykseen jonka mukaan kunnallista itsehallintoa ei saa heikentää missään oloissa. Vajaa kolmannes (31 %) tohtii olla eri mieltä. Vielä selkeämpi tulos saadaan toisesta, käänteisesti muotoillusta, konkreettista toimintamallia tarjoavasta väitteestä. Kolme neljästä (77 %) kuntalaisesta torjuu näkemyksen, jonka mukaan suomalainen kuntajärjestelmä tulisi lakkauttaa ja perustehtävät siirtää valtion hoidettavaksi.
Lue tutkimus täältä.
17.10. Kansalaismielipide: Puolet leikkaisi lapsilisiä ja kotihoidon tukea
Puolet suomalaisista säilyttäisi lapsilisien ja kotihoidon tuen oikeudet ennallaan ja toinen puoli muuttaisi subjektiiviset oikeudet tulosidonnaisiksi tai korottaisi nykyisiä tulorajoja. Suhtautumista selittää eniten elämänvaihe. Ne, jotka asuvat yhdessä puolison ja lasten kanssa tai ovat yksihuoltajia, säilyttäisivät lapsilisiä ja kotihoidon tukea koskevat subjektiiviset oikeudet nykyisellään, elleivät jopa lisäisi etuuksia. Suurimman osan mukaan maksuttomaan perusopetukseen tai esiopetukseen ei saa puuttua. Ei myöskään verovaroin tuettuun hammashoitoon.
Lue tutkimus täältä.
24.10. Uskollisia äänestäjiä joka neljäs
Tietyn yhden puolueen kannattajaksi eli ns. vakiintuneeksi äänestäjäksi (ei äänestäisi muita) itsensä luokittelee neljännes (24 %) väestöstä. Vakiintuneiden, uskollisten äänestäjien osuus kasvaa suoraan iän myötä siten, että vanhimmista puolueuskollisia on kolmannes (32 %) ja nuorista alle viidennes (18 %). Jonkin puolueen ”häilyväksi” kannattajaksi (voisi äänestää muitakin) itsensä määrittää yli kolmannes (37 %).
Lue tutkimus täältä.
30.10. Kansalaiset: Vaalien painopiste sisäpolitiikassa
Kansalaisten mielestä tulevien eduskuntavaalien painopiste on selvästi sisäpolitiikassa. Eniten kannatusta saa ehdokas, joka ”toimii koko valtakunnan etua ajatellen” (54%),”kannattaa ankarampia rangaistuksia rikoksista” (52%) ja ”korostaa Suomen itsenäisyyttä” (51%). Kärkipäähän sijoittuu myös vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen (48 %). Varsin vähäistä vetovoimaa tunnetaan ulkoistamista ajavaan ehdokkaaseen (12 %). Häntä vielä heikommin vetoaa henkilö, joka ”kannattaa vapaiden markkinoiden ja yritystoiminnan sääntelyn lisäämistä nykyisestä” (7 %).
Lue tutkimus täältä.
31.12. Valtaosa suomalaisista: säännöksiä ja määräyksiä on liikaa
Kansalta kysyttiin heidän mielipidettään toimintaa rajoittavista säädöksistä, määräyksistä ja ohjeista Suomessa. Valtaosa (74 %) vastaajista arvioi rajoittavia määräyksiä ja ohjeita olevan ainakin jonkin verran liian paljon tarpeeseen nähden. Yli kolmannes katsoo säännösten ja normien määrän liialliseksi. Niitä, jotka olisivat halukkaita lisäämään sääntelyä, ei juuri löydy. Noin puolet arvioi, että yhteiskunnan erilaiset säädökset, määräykset ja ohjeet rajoittavat omaa elämää aivan liikaa tai jonkin verran liikaa.
Lue tutkimus täältä.
5.1.2015 Kansalaiset: Pidempi matka palveluihin käy
Tutkimuksessa kansalaisten nykyisistä etäisyyksistä palveluihin ja heidän kohtuullisina pitämistään välimatkoista selvisi, että kohtuullisina pidetyt etäisyydet ovat suurempia kuin arviot nykyisistä. Vastaajien näkemys kohtuullisesta etäisyydestä palveluihin vaihteli palvelusta riippuen reilusta kahdesta kilometristä vähän yli kolmeen kilometriin. Viidessä palvelussa yhdeksästä enemmistö suomalaisista pitää kohtuullisena etäisyytenä vähintään kolmea kilometriä, ellei jopa pidempää. Verrattaessa kohtuullisena pidettyjä etäisyyksiä arvioihin todellisista matkoista käy ilmi, että alle 10 kilometrin etäisyyksillä kansalaiset olisivat valmiita jopa hieman pidentämään matkoja palveluihin nykyisestä.
Lue tutkimus täältä.
16.1.2015 Usko sote-uudistuksen onnistumiseen heikentynyt
Joulukuun lopussa selvitettiin kansalaisten uskoa sote-uudistukseen. Kävi ilmi, että nyt enemmistö suomalaisista pelkää sote-ratkaisun seuraamuksena sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden ja tasavertaisuuden heikkenevän entisestään. Selvä enemmistö (66 %) uskoo sote-ratkaisun seuraamuksena palveluiden saavutettavuuden heikkenevän. Lähes joka toinen (45 %) näkee uhkaksi myös palveluiden laadun huonontumisen. Vajaa kaksi viidesosaa (37 %) väestöstä kannattaa sitä, että sote-uudistus lykättäisiin kokonaisuudessaan eduskuntavaalien yli seuraavan hallituksen hoidettavaksi.
Lue tutkimus täältä.
30.1.2015 Kansalaiset: Valinnanvapaus on hyvästä – päävastuu palveluista julkisella sektorilla
Niukka enemmistö (52 %) suomalaisista kannattaa sitä, että tulevaisuudessa yksityisille sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajille taattaisiin samanlainen kilpailuasetelma kuin julkisille palvelutuottajille. Kolmannes (33 %) väestöstä torjuu ajatuksen yksityisten palvelutuottajien aseman parantamisesta osana sote-ratkaisua. Väittämä ’tulevaisuudessa asiakkaan tulisi voida valita yhteiskunnan maksamia tai osaksi maksamia terveys- ja hyvinvointipalveluita vapaammin’ saa selvän enemmistön kannatuksen (76 %). Mielipide on voimistunut vuodesta 2013. Vaikka enemmistön mielestä terveys- ja hyvinvointipalveluja tulisi voida valita vapaammin, niin neljä viidestä (79 %) ilmoittaa, että päävastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta tulee pysyä vastaisuudessa kunnilla ja kuntayhtymillä.
Lue tutkimus täältä.
Lisätietoja: tutkimusasiamies Veli Pelkonen 0400 – 815 527
Kommentit