Hallinto / 03.12.2015

Jenni Airaksinen ja Kauko Sipponen harkitsisivat rajoitusta ”monen tuolin ongelmaan” kunta-, alue- ja eduskuntavaaleissa: Päättäjäksi vain kahteen eri päätöksentekoelimeen – kysymys ajankäytöstä

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

| Kirjoittanut:

Eeva-Liisa Hynynen Kuva: Kimmo Brandt

Polemiikki kutsui OTT Kauko Sipposen ja HTT Jenni Airaksisen keskustelemaan itsehallinnosta – edessä olevasta suuresta sote- ja aluehallintouudistuksesta. Polemiikin päätoimittaja Antti Mykkänen luotsasi keskustelua marraskuussa ”Helsingin katolla” Hotelli Vaakunan neuvottelutiloissa.

Laaja keskustelu, jossa perattiin alueellisen itsehallinnon tehtäviä, rahoitusta ja kuntien roolia, on luettavissa tuoreesta Polemiikki-lehdestä.

Keskustelussa pohdittiin myös aluetason vaaleja sekä päättäjien edellytyksiä istua ”monilla tuoleilla” päättämässä.

Jenni Airaksinen ja Kauko Sipponen sanovat, että aluetasolle tarvitaan aito itsehallinto suorine vaaleineen ja jollakin ajanjaksolla myös verotusoikeus – oikeus omaan rahaan.

Kuinka suuren muutoksen edessä siis olemme – pian elämme aikaa, jolloin kansalaiset äänestävät myös alueille päättäjät?

Jenni Airaksinen: Sitä suurempi muutos on, mitä hajanaisemmat alueet vailla identiteettiä ovat. Kainuussa, jossa on vahva alueellinen identiteetti, ihmisillä kesti 2-3 vuotta ymmärtää, että kunta ei enää järjestä sote-palveluja. On hyväksyttävä se, että ensimmäisissä aluevaaleissa äänestysinto ei ole välttämättä kovin suuri, eikä se suinkaan tarkoita epäonnistumista. Suuret muutokset ottavat aikaa.

Kauko Sipponen: Kyllä, näin tätä asiaa täytyy ajatella. Alueellinen itsehallinto – sen omaksuminen – vie oman aikansa.

Antti Mykkänen: Entä päättäjät, voiko sama henkilö toimia kaikilla eri tasoilla päätöksenteossa – eduskunnassa , itsehallintoalueella ja kunnan päätöksenteossa?

Kauko Sipponen: Nyt osuit kysymykseen, jota olen paljon miettinyt. Tämä kysymyshän on noussut ajoittain esille. Ne, jotka ovat eduskunnassa ja kunnanvaltuustossa, sanovat saavansa kunnasta näkemystä eduskuntaan. Minusta osallistumista voisi rajoittaa kahteen eri toimielimeen. Kysymys on ajankäytöstä, paneutumisesta päätöksentekoon. Edustustehtävistä korkeintaan kaksi sopii yhteen, enempään ei voi tosissaan paneutua.

Jenni Airaksinen: Tähän liittyy monta näkökulmaa. Kauko otti hyvin esille ajankäytön. Toinen on kunta-valtio-suhde. Millainen tilanne olisi, jos ei olisi mahdollista istua sekä kunnan päätöksenteossa että eduskunnassa? Linkkinä toimiminen – kunnassa ja eduskunnassa – voi olla hyvä asia. Mutta sitten tulee vastaan tilanne, jossa on rajana inhimillinen kestokyky, jos tehtäviä on liian monta: kunta, maakunta ja eduskunta. Rajoittaminen kahteen voisi olla hyvä. Kainuussa tosin huomattiin, että jopa kahdella tasolla toimiminen oli joidenkin päättäjien mielestä liikaa.

Kuinka päätöksenteko tulisi sitten järjestää metropolialueella / Helsingin seudulla / pääkaupunkiseudulla?

Antti Mykkänen: Mistä kokonaisuudesta pitäisi puhua? Jos itsehallintoalue on Uudenmaan laajuinen alue, tarvitaanko Uudenmaan ja yksittäisten kuntien välille vielä jokin muu yhteistyörakenne?

Kauko Sipponen: Kun metropolin päätöksenteosta puhutaan, Helsingin lisäksi siinä tulisi olla ainakin Espoo, Kauniainen ja Vantaa.

Jenni Airaksinen: Itsehallintoalue ei ratkaise metropolialueen ongelmia. Uusimaa on kuntamäärältään iso, ja jos puhutaan neljästätoista kunnasta, se voi olla liian iso metropoliksi. Tässä riittää pohdittavaa.

Kauko Sipponen on toiminut muun muassa Tampereen yliopiston julkishallinnon professorina, Valtioneuvoston vs. kansliapäällikkönä, Tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkönä, Keski-Suomen läänin maaherrana ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajana.

Jenni Airaksinen on Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun yliopistonlehtori. Hän on kunta-alalla laajalti arvostettu asiantuntija, puhuja ja keskustelija.

Lue laaja keskustelu Polemiikista 4/2015.

 

Jaa

#kuntauudistus #maakunta #vaalit