uutiset / 21.11.2012

Jämsän vapaa-aikapalvelut suurennuslasin alla

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

| Kirjoittanut:

Eeva-Liisa Hynynen

Bussi seisahtuu Nesteen huoltoasemalle. Ulos marssii nelikymmenpäinen opiskelijajoukko. On käynnissä invaasio Jämsän pikkukaupunkiin. Nyt tutkijat kysyvät ja kansa vastaa.

Oletko kotikuntasi vapaa-aikapalveluiden käyttäjä? Toimivatko palvelut – ja jos eivät, mitä toivoisit? Jyväskylän yliopiston kulttuuri­politiikan ja liikuntayhteiskuntatieteiden tutkija­ryhmä jalkautui opiskelijoiden kera lokakuun lopulla Jämsään kysyäkseen, mikä merkitys kaupungin vapaa-aikapalveluilla on asukkaille.

Valtakunnan päättäjät toistavat ennaltaehkäisevien kunta­palveluiden merkitystä puhuessaan terveyden­huollon suurremontista ja kuntauudistuksesta. Silti vapaa-aika­palvelut ovat vuodesta toiseen taloudellisesti lapsipuolen asemassa eduskunnassa sekä kunnissa.

Mitä palveluistaan ajattelevat siis asukkaat itse? Tätä päättivät tutkia Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan professori Anita Kangas ja liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen tutkijaryhmänsä kanssa. Kulttuuripolitiikan­ puolelta tutkijana toimii Sakarias Sokka, joka väittelee alan tohtoriksi marraskuun lopulla. Liikuntatieteen puolelta projekti­tutkijana toimii Mika Kontio.

Kangas, Itkonen, Sokka ja Kontio luotsasivat lokakuun 23. päivä opiskelijat Jämsän kauppakeskuksiin, asuin­alueille, kahviloihin, huoltoasemille, ravintoloihin, kirjastoihin sekä uimahalliin haastattelemaan asukkaita vapaa-aika­palveluista.

Ei gallup, vaan tutkimus

Kysymys ei ollut keveästä mielipidetiedustelusta tai gal­lupista vaan perusteellisesta haastattelusta ja kysymyspatteristosta, joka patistaa vastaajan arvioimaan omaa rooliaan vapaa-aikapalveluiden käyttäjänä.

– Samalla kun tutkimme kaupungin asukkaiden pääsyä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden pariin, pyrimme luomaan uusia tapoja palveluiden arviointiin sekä vaikuttamiseen niiden kehittämiseksi, professori Anita Kangas selvittää.

Kangas kertoo, että tämän tyyppisissä haastattelututkimuksissa on tavanomaista, että vastaaja ei aina ensin edes tiedosta sitä, missä määrin hän käyttää kunnallisia vapaa-aikapalveluja.

– Jotkut haastatelluista sanoivat ensin, etteivät harrasta kulttuuria. Keskustelun edetessä he huomasivat harrastavansa monenlaista. Esimerkiksi kirjastoa ja kansalaisopiston ryhmiä ei mielletä aina vapaa-aika- ja kulttuuripalveluiksi. Niiden ajatellaan olevan vain osa omaa arkea, professori naurahtaa.

Kysyntää kansalaisten tiedolle

Tutkimushanke arvioitiin Jyväskylän yliopistolla tarpeelliseksi, koska vapaa-aikapalveluista ei ole juurikaan ajan­tasaista haastattelututkimustietoa.

– Meillä on tilastotutkimuksia, EU-raportteja, konsultti­selvityksiä ja erilaisia gallupeja, joista löytyy numerotietoa vapaa-aikapalveluista. Tiedämme kävijämääristä ja euroista. On ylhäältä alas tapahtuvaa osallistamista, mutta kansalaisten omakohtaisista kokemuksista ja näkemyksistä emme tiedä. Halusimme siis kuulla suoraan kuntalaisia, Kangas jatkaa.

Opiskelijat jalkautuivat valittuihin haastattelupaikkoihin, mutta professori ei istunut itsekään toimettomana. Hän suuntaisi Kaipolan asuinalueelle, soitti kerrostalohuoneistojen ovikelloja ja sai useimmiten kutsun sisään.

Anita Kangas haastatteli kaikkiaan kahdeksan kaupunkilaista. Yksi haastattelu vaatii aikaa puolesta tunnista tuntiin.

– Kaupunkilaiset halusivat puhua harrastuksistaan ja osallistumisestaan vapaa-aikapalveluihin. Ja heillä oli myös sanomista.

Kun keskustelu kääntyi palveluiden laatuun, tulokulma oli monille uusi. Asukkailla ei ole välineitä arviointiin. Erilaisissa palautelomakkeissa on sisällä ajatus, että palvelu annetaan ylhäältä ja otetaan vastaan sellaisenaan.

– Yksi kysymys, eli mistä Jämsän kulttuuri- ja liikunta­tapahtumasta tai -toiminnasta he voivat olla ylpeitä, liikautti jo toiseen suuntaan. Me pyrimme kyselymme kautta herättämään keskustelua palveluiden kehittämisestä.

Yli sadan kaupunkilaisen kokemus

Anita Kangas arvioi, että kuntapalveluihin kohdentuneet säästöt ovat opettaneet jämsäläisillekin, että kaupunkilaisten asia ei ole ”kehitellä ja toivoa jotakin uutta”.

Poikkeuksiakin tosin löytyi.

– Tapasimme muutamia kaupunkilaisia, jotka olivat tehneet jopa kuntalaisaloitteita.

Tutkijaryhmällä on invaasion jäljiltä yli sata haastattelua. Tutkimusta täydennetään tilastoaineistoilla sekä sosiaalisen median kautta tehdyillä kyselyillä. Ensimmäisiä tutkimus­tuloksia on odotettavissa kesän 2013 korvilla.

– Toivomme, että kuntien sivistys- ja vapaa-aikatoimen ammattilaiset ja lautakuntien päättäjät saisivat tutkimuksestamme sytykkeitä. Yksi haaste liittyy kuntauudistukseen. Jos kunnat yhdistyvät, vapaa-aikapalveluista vastaavilla tulisi olla näky, mihin suuntaan palveluja kehitetään. Kuntien yhdistymisen seuraukset puhuttivat yhä jämsäläisiä, Kangas sanoo.

Kahdeksantoista oivallusta palveluista

Liikuntayhteiskuntatieteiden kolmannen vuoden opiskelija Jonne Silonsaari kohtasi jämsäläisiä K-Citymarketissa. Silonsaari opiskelijatovereineen haastatteli kaikkiaan 18 jämsäläistä.

– Haastattelujen kulku oli usein sellainen, että ensin arkailtiin, sanottiin, että ”enhän minä oikein harrasta”, mutta keskustelun edetessä kaikilla oli tuntuma kaupungin vapaa-aikapalveluihin. Jokainen mietti aidosti kokemuksiaan palveluista ja oivalsi jotakin, joka on luettavissa kyselykaavakkeista.

Silonsaaren kohtaamat jämsäläiset olivat enimmäkseen tyytyväisiä palveluihinsa. Jääkiekko­juniorit kiittivät harjoittelujäähalleja. Lenkkipolut tuntuivat olevan kunnossa. Kirjasto oli useimmille rakas palvelu.

Jalkautuminen tutkimushankkeen yhteydessä pikkukaupunkiin oli Silonsaaren mielestä erinomainen manööveri. Yliopistolla keskustelu pyörii usein omissa sfääreissään.

– Nyt asukkaiden arki astui kehiin ihan kouriintuntuvalla tavalla.

Silonsaari voisi valmistuttuaan työskennellä esimerkiksi liikuntatoimen johtajana kuntasektorilla.

– Se ei ole mitenkään mahdoton ajatus. Kansalaisten elämänhallintaa vahvistetaan juuri näiden palveluiden kautta.

 

Jaa

 

#Ei

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.