Sivistys / 23.04.2014

Jaettu johtajuus tuottaa paremman työyhteisön

"Kun päiväkodin henkilöstö voi hyvin, myös lapset voivat hyvin. Jaettu johtajuus parantaa työilmapiiriä", sanoo Eeva Tiihonen, jonka vastuulla on 1 670 lapsen päivähoito Helsingissä.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

| Kirjoittanut:

Markku Juusola

Eeva Tiihonen tekee paraikaa väitöstutkimusta Helsingin yliopistoon otsikolla Jaettu johtajuus, alaistaidot ja niihin kietoutuva valta – päiväkodin johtajan ja henkilöstön näkökannoilta tarkasteltuna.

Aihe ja into tutkimuksen tekoon löytyivät omasta työstä ja sen kehittämisestä. Tiihonen työskentelee varhaiskasvatusalueen päällikkönä Jakomäen, Puistolan ja Suutarilan alueella Helsingissä. Hän johtaa 20 päiväkotia, jotka toimivat yksikköesimiesten johdolla 12 yksikkönä. Työntekijöitä on yhteensä 350 ja asiakkaina on 1 670 lasta.

Tiihonen on jo viiden vuoden ajan systemaattisesti rakentanut omaa toimintaansa jaetun johtajuuden pohjalta.

Jaettu johtajuus haastaa perinteisen hierarkkisen johtajuuskäsityksen, jossa päällikkö pitää kaikkia lankoja käsissään. Perinteinen pomo on vahva ja tehokas yksilö, joka säätelee työyhteisön toimintaa henkilökohtaisten johtamisominaisuuksiensa avulla.

– Vastuu päätösten tekemisestä, resurssien varmistamisesta, talouden seurannasta ja henkilöstön motivoinnista työyhteisön vision suuntaan on pääasiallisesti johtajan tehtävä, Eeva Tiihonen luettelee hierarkkiseen johtajuuskäsitykseen liitettyjä piirteitä.

Kuinka johtajuus jaetaan?

Jotkut johtajat, kuten Eeva Tiihonen, ovat ottaneet toimintamallikseen jaetun johtajuuden.

– Jakaminen tarkoittaa johtamistehtävien osittamista ja siirtämistä delegoinnin ja organisoinnin avulla. Päiväkodissa päiväkodinjohtaja ja varajohtaja tekevät molemmat johtajalle kuuluvia tehtäviä. Jaettu johtajuus ei kuitenkaan poista johtajan tai esimiehen tehtävää ja vastuuta, sanoo Tiihonen.

– Päiväkodinjohtajat jakavat johtajuuttaan ensisijaisesti varajohtajille. Pedagogista johtajuutta voisi jakaa entistä enemmän myös lastentarhanopettajille.

Haasteena on ihmisten mukaan ottaminen – monet päiväkodinjohtajat eivät halua jakaa johtajuuttaan, koska on turvallisempaa noudattaa vanhoja käytäntöjä.

– Helsingissä varhaiskasvatuksen uudistuneet johtamisrakenteet, joissa lähes jokaisella esimiehellä on johdettavanaan useita päiväkoteja tai yhä suurempia henkilöstöjä, vaativat väistämättä uudenlaista johtamista.

– Monimuotoisissa organisaatioissa ylhäältä alas johtaminen ei toimi, vaan henkilöstön tiivis osallistuminen ja vastuun kantaminen varhaiskasvatuksen toiminnasta on välttämätöntä.

Uusia alaistaitojako?

Kun vastuuta siirtyy työntekijöille, tarvitaan uudenlaisia alaistaitoja. Vai tarvitaanko jotain täysin uutta?

– Alaistaidoissa ei ole kysymys uudesta ja ihmeellisestä. Työntekijöiden pitää tiedostaa, että omalla työllä ja toiminnalla on vaikutusta työyhteisön toimintaan. Vaikuttamalla omaan käyttäytymiseen – esimerkiksi vuorovaikutukseen – rakennetaan toimivaa työyhteisöä, Eeva Tiihonen sanoo.

Alaistaitoja voidaan harjoitella työyhteisössä päivittäin. Arjen erilaiset kohtaamiset sisältävät hyvin erilaisia tilanteita, joissa keskeistä on vuorovaikutusosaaminen. Työyhteisössä tulee myös kerrata säännöllisesti yhteiset pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan.

Siinäkään ei pitäisi olla mitään uutta, että johtaja yhdessä henkilökunnan kanssa haluaa vaihtaa ajatuksia ja jakaa kokemuksia.

– Keskeisessä asemassa työyhteisön käytännöissä on keskustelu ja toisten kuuleminen ja kuuntelu, Tiihonen painottaa.

Tiimien suoritukset tärkeimpiä

Eeva Tiihonen toteaa, että yksilötasoisten suoritusten ohella tiimien merkitys on yhä tärkeämpää työyhteisön menestymisen kannalta.

– Tiimimäisesti toimivissa työyhteisöissä johtaminen ei voi perustua pelkästään hierarkkiseen asemaan. Johtajuudessa keskeistä on monitasoisten suhdeverkostojen johtaminen.

Tiihosen kokemuksen mukaan jaettu johtajuus toimii hyvin varhaiskasvatusorganisaatiossa. Jaetun johtajuuden avulla rakentuu yhteisöllistä johtajuutta, jossa jokainen tuntee olevansa tärkeä osa kokonaisuutta. Tällöin myös ihmisissä oleva erilainen osaaminen saadaan hyödynnettyä organisaation ja työyhteisön parhaaksi.

– Pitkä työkokemus lastentarhanopettajana, varajohtajana, päiväkodinjohtajana ja nyt varhaiskasvatusalueen päällikkönä ovat luoneet pohjaa ja innostaneet väitöstyöhön. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää johtajuuden ja työyhteisöiden kehittämisessä.

Eeva Tiihosen väitöstutkimusta tukee KAKS.

 

Jaa

 

#Apurahat #henkilöstö #johtaminen #väitös

1 kommentti

  1. olisi hieno jos se myös toteutuisi todella nopeasti, kyllä asiakkaiden kanssa suora toimivat tuntevat heitä paremmin ja osaavat yhdessä asiakkaiden kanssa miettiä ratkaisuja. Ei kaikkea voi sanella ylhäältä alas niin kun on nykyinen toimintatapa, sehän on suora paluuta 70-luvuille. Sanotaan että 15v sitten vielä asiat alkoi mennä parempa suuntaan mutta nyt ollaan takapakissa

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.