Soten oma ajatus jatkuvasta kasvutarpeesta on kyseenalaistettava. Tällä hetkellä suuren ikäluokan jäädessä eläkkeelle, erikoissairaanhoidon tarve pienenee merkittävästi. Suuren ikäluokan tarve laitospalveluille kasvaa vasta 2030 – luvulla.
Vuosina 2017 – 2025 on käytettävissä aikajakso, jossa sote voi uudelleen organisoida itsensä ja osallistua kestävyysvajeen supistamiseen. Ketään ei tarvitse sanoa irti, koska eläkkeelle siirtyminen riittää. Onnistuminen edellyttää, että sotea ruvetaan heti johtamaan määrätietoisesti.
Sote-alueita tulisi Suomessa verrata toisiinsa OECD:n Health at Glance-tyyppisellä, vuosittain julkaistavalla raportilla. Tämän kaltainen vahva tietopohja auttaa järjestäjiä asettamaan kunnianhimoiset tavoitteet alueelleen. Se loisi kilvoittelun siitä, kuka pystyy tuottamaan parasta laatua ja saatavuutta alhaisimmin kustannuksin. Toisaalta sote-alueiden johdon tulisi ohjata tuottajia selkein laatu-, saatavuus- ja kustannustavoittein.
Tutkijaryhmän keskeisiä sote -huomioita ovat: kasvuajatuksesta on luovuttava; rationointi on tehtävä poistamalla päällekkäisyydet; isojen uudistusprojektien seuranta on järjestettävä; vanhushuollon ylikapasiteetti on purettava organisoimalla kattava alueellinen kuntoutus; johtaminen on uusittava, laskentatoimi ja erityisesti kustannusten seurata on otettava käyttöön; ja on järjestettävä valtakunnallinen ajantasainen seurantatietotuotanto.
Tutkimus luettavissa täältä: http://kaks.fi/julkaisut/mita-tunnuslukuja-sote-alueen-johtamisessa-tarvitaan/
Lisätietoja:
Prof. Teemu Malmi, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu +358 495 100 827
Prof. Erkki Vauramo, Aalto yliopisto, Arkkitehtuurin laitos +358 503 268 576
Tutkija KTM, Petra Kinnula, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu +358 405 539 011
Kommentit