Tammikuun sananselitys

Eläkeuudistus

Eläkeuudistus tulee voimaan vuonna 2017. Sen mukaan eläkkeen alaikäraja nousee asteittain 63 ikävuodesta 65 ikävuoteen vuodesta 2018 alkaen. Eläkettä karttuu yhtäläisesti eri ikäisille ja käyttöön tulee myös uusia eläkemuotoja.

Eläkeikä alkaa nousta portaittain vuonna 1955 syntyneistä alkaen. Heidän eläkeikänsä on 63 vuotta ja kolme kuukautta.  Eläkeikä nousee kolmella kuukaudella vuodessa, kunnes eläkeikä on 65 vuotta vuosina 1962-1964 syntyneillä.

Eläkeiän nosto ei koske vuonna 1954 tai aikaisemmin syntyneitä. Uudistus ei myöskään vaikuta nykyisten eläkkeensaajien eikä vuonna 2016 eläkkeelle jääneiden eläkkeisiin. Maksussa olevat osa-aikaeläkkeet jatkuvat normaalisti ja eläkkeen maksamisen edellytykset säilyvät ennallaan. Osa-aikatyön ansiorajat määräytyvät kuten nykyisinkin.

Kehysriihi

Kehysriihessä Suomen hallitus tekee vuosittain julkiseen talouteen vaikuttavia päätöksiä. Kehysriihessä tarkastetaan valtion menojen muutoksia ja kehysmenojen rakenteen muutoksia. Käytännössä kehystä kohotetaan vuosittain sitä mukaa, kun valtion kustannustaso nousee.

Avainasemassa on valtion talouden menokehys. Se on hallituksen nelivuotiskautensa alussa määrittelemä menokatto, joka määrittelee menojen enimmäismäärän. Kehyksen avulla siis suunnitellaan julkisia menoja lähivuotta pidemmälle tavoitteena hillitä valtion menojen liiallista kasvua.

Kuntayhtymä

Kuntayhtymä on yhteenliittymä, jonka kunnat voivat perustaa yhteisiä tehtäviä varten. Kun esimerkiksi terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu annetaan yhteistoiminta-alueen muodostavalle kuntayhtymälle, se toimii palveluiden järjestäjänä jäsenkuntien puolesta.

Kuntayhtymä on kuntalain mukaan mahdollista perustaa kuntien keskinäisellä perussopimuksella. Siinä sovitaan, miten jäsenkunnat järjestävät kuntayhtymän päätöksenteon.

Kuntayhtymä on jäsenkunnista erillinen, itsenäinen oikeushenkilö. Oikeushenkilönä kuntayhtymä on oikeustoimikelpoinen, eli se voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä käyttää puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa.

Päivystysuudistus

Päivystysuudistuksessa erikoissairaanhoito kootaan suurempiin yksiköihin.

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä osaaminen hoitavassa yksikössä ja asiakas- ja potilasturvallisuus sekä hillitä kustannusten kasvua. Lisäksi tavoitteena on, että ihmiset pääsevät nykyistä helpommin kiireelliseen hoitoon.

Laajin osa uudistusta on erikoisalapäivystys, joka järjestettäisiin 12 ympärivuorokautisessa laajan yhteispäivystyksen yksikössä. Niistä viisi on myös kaikkein vaativinta hoitoa antavia yliopistollisia sairaaloita.

Muut keskussairaalat jatkavat perusterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä. Niissä jatkuu tavallisimmin tarvittavien lääketieteen erikoisalojen ympärivuorokautinen päivystys.

Päivystysuudistuksen toimeenpano on osa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta sekä osa maakuntauudistusta. Se toteutetaan asteittain vuosina 2017-2019.

Yhteistoimintasopimus

Kunnat voivat kuntalain perusteella tehdä yhteistoimintasopimuksen, jonka perusteella ne hoitavat erilaisia tehtäviään yhdessä.

Käytännössä kunnat sopivat, että jokin tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että tehtävää sopijakuntien puolesta tiettyä tehtävää hoitavaan kuntaan perustetaan yhteinen toimielin. Siihen kukin sopijakunta nimeää edustajansa.