Positiivinen Rovaniemi -ryhmän perustaja Heidi Alariesto toteaa, että kuntien pitäisi toimia aktiivisemmin sosiaalisessa mediassa, mutta unohtaa jäykkä viranomaiskieli. Kuva Positiivinen Rovaniemi -Facebook-sivusta. Tulevat uutiset / 05.01.2017

Rovaniemestä kootaan positiivisia kokemuksia Facebookiin

Positiivinen Rovaniemi -Facebook-sivulla rovaniemeläiset voivat kertoa heidän elämäänsä ilahduttaneista tapahtumista. Muutamassa kuukaudessa ryhmään on liittynyt yli 1800 jäsentä.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Kaikille julkisella sivustolla kiitellään muun muassa Rovaniemen kaupunki-ilmettä, kulttuuripalveluja, terveydenhoitoa ja paikallisten liikkeiden palvelua. Moni on onnellinen ihan vain siitä, että saa asua Rovaniemellä: ”Mikäpäs se on rovaniemeläisenä ollessa, kun kymmenen minuutin ajomatkan päästä löytyvät niin keskustan kaikki palvelut kuin koskemattomat jängätkin. On kaamosvaloja mistä valita”, kirjoittaa sivulla Toni Palomäki.

Sivuston säännöissä sanotaan, että uskonnosta ja politiikasta ei ole tarkoitus keskustella, eikä sivu ole tarkoitettu yritysten tarjouksille ja mainoksille. Ryhmän jäsenten pitää esiintyä omalla nimellään ja negatiivinen asenne johtaa ryhmästä poistamiseen.

Keskustelu pysynyt järkevänä

Kun tiedetään, että asiallinen keskustelu vääntyy sosiaalisessa mediassa usein ohipuhumiseksi, huuteluksi ja pahimmillaan suoranaiseksi vihapuheeksi, voisi kuvitella ajatuksen positiivisia asioita keräävästä sivustosta tuhoon tuomituksi. Sivuston perustaja, rovaniemeläinen yrittäjä Heidi Alariesto kuitenkin kertoo, että hän on joutunut poistamaan sivulle tulleiden satojen viestien joukosta vain muutaman. Positiivisten palautteiden määrä on yllättänyt hänet.

– Mietin joulukuun alussa, että kiittäisin kaikkia positiivisen päivityksen tehneitä postikortilla, mutta kun laskin, että päivityksiä oli jo reilun ensimmäisen kuukauden aikana tullut yli 200, päätin unohtaa idean.

Alariesto perusti ryhmän viime kesänä työskennellessään Oulussa yrityksensä kesäduunikampanjassa.

– Törmäsin siellä vastaavan tyyppisen Positiivisen palautteen Oulu -ryhmään, ja halusin tuoda saman myönteisen sykkeen myös Rovaniemelle. Somella on suuri merkitys nykyajan yhteisöllisyyden tunteen luojana – olet osa tätä ryhmää, kylää. Nyt, kun lukee ryhmän viestejä, usein yllättyy ja tulee hyvälle tuulelle. Rovaniemi kaipaa positiivista puhetta, kannustusta ja kehua.

Facebook sopii myös kunnille

Kaks.fi uutisoi vasta, että kunnat ovat sosiaalisessa mediassa, mutta ne eivät toimi sosiaalisen median viestintäkulttuurin mukaisesti. Heidi Alarieston mukaan kunnat voisivat hyödyntää somea muun muassa rajaamalla keskustelujen aihealueita.

– Rovaniemellä voitaisiin perustaa vaikkapa Ylikylän kouluasia -niminen ryhmä. Facebook-ryhmät tarjoavat loistavan alustan tiedostojen jakoon, tapahtumakutsuihin ja esimerkiksi live-videoiden taltiointiin tilaisuuksista, joihin kaikki eivät pysty osallistumaan. Kunnan viranomaiskieli ja toiminnallinen jäykkyys pitäisi vaan unohtaa, koska somessa olemme samanarvoisia. Tärkeää on aina toimia omalla nimellä, eikä esimerkiksi titteleitä käyttäen tai anonyyminä. Myös kevyitä, eri aiheisiin liittyviä mielipideäänestyksiä voisi teettää useammin kuntien Facebook-sivuilla. Toivon myös viranhaltijoilta rohkeutta tuoda jopa valmisteluvaiheessa olevia asioita kokoushuoneiden ulkopuolelle, Alariesto sanoo.

Heidi Alarieston yritys Sijaishaltija kouluttaa nuoria työelämään ja järjestää heille muun muassa kesätyöpaikkoja erityisten kampanjoiden avulla. Alariestolta on myös juuri ilmestynyt nuorille suunnattu Työelämätaidot-opas.

#kunta #sosiaalinen media

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.