Kuva: KAKS Polemiikki / 08.06.2016

Poliitikot keskittyvät siihen, mitä näkevät omin silmin: Vesihuollon ongelmana on näkymättömyys

"Koulutus, saneeraus ja kansainvälinen toiminta ovat vesihuollon kolme suurta akuuttia ongelmaa", dosentti ja vesihuoltopalveluiden tutkijaryhmän vetäjä Tapio S. Katko Tampereen teknillisestä yliopistosta toteaa. Maan alla piilevää infrastruktuuria vaivaa myös näkymättömyys.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Suomen vesihuoltoverkostoa pitäisi Tapio Katkon mukaan saneerata 2-3 kertaa enemmän kuin mitä nyt tehdään. Saneerausvaje on yleismaailmallinen ongelma.
– Ongelmana on, miten näkymätön saadaan näkyväksi. Poliitikot priorisoivat sitä, minkä näkevät omin silmin. He myös katsovat asioita liian lyhyellä aikavälillä, Katko toteaa.
Häntä harmittaa vesilaitoksen tuottojen paikoin kohtuuton käyttö muuhun kuin vesihuoltoon. Erityisesti tämä koskee suurimpia kaupunkeja.

Omistajan tuotot kohtuullisiksi

– Pitäisi nykyistä selvemmin määritellä, mikä on kohtuullinen tuotto vesilaitokselle, Katko ehdottaa.

Samoin hänen mukaansa tulisi estää kirjapitokikkailuun perustuvat kaupat, joilla vesihuolto on alistettu energialaitoksen alle. Toimialat ovat kuitenkin luonteeltaan hyvin erilaisia eikä niiden yhdistämisestä synny haluttuja synergioita.

Uudistamista kaipaa myös vesihuollon koulutus.

Alan koulutus on Katkon mukaan ollut jo pitkään vinoutunutta. Vesilaitoksen investointi- ja käyttökuluista 80 prosenttia liittyy infrastruktuuriin kuten verkostoihin, mutta koulutuksesta 80 prosenttia liittyy veden ja jäteveden käsittelytekniikkaan, mikä sekin on sinänsä tärkeää.

Vesi- ja ympäristöalan kansainvälisissä vertailuissa Suomi on jo pitkään sijoittunut mitalisijoille. Suomella on ollut ja on paljon annettavaa kehittyville maille. Vesihuoltolaitoksista löytyvää osaamista pitäisi vain saada mukaan kansainväliseen toimintaan.

Onko puhdas vesi ensisijaista ?

Kehittyvissä maissa vesihuollon yksi kompastuskivi on poliittisen tahdon heikkous tai jopa puute. Kuinka monen kehittyvän maan johtaja haluaa palavasti edistää puhtaan veden ja viemäröinnin vientiä maansa joka kolkkaan?

Usein on muita prioriteetteja.

– Myös Suomen vesihuollon historiasta löytyy kipupisteitä, Tapio Katko toteaa.

Vain sata vuotta sitten likaisen juomaveden aiheuttama lavantauti tappoi Tampereella yli 300 ihmistä ja yli 3 000 sairastui. Sairaalan jätevettä pääsi puhtaan veden joukkoon, kun kaupunki vastoin asiantuntijoiden ohjetta säästeli kustannuksissa.

Vesimaksu kuuluu kaikille

Kehittyvissä maissa on vähitellen päästy eteenpäin puhtaan veden arvostuksessa ja irti ilmaisen veden politiikasta.

– Onpa edunsaaja keskikaupungin, slummin tai maaseudun asukas, niin vedestä pitää maksaa ainakin jossain muodossa. Ilmaispalvelua ei ole. Järjestelmä ei voi toimia, ellei ole resursseja pitää sitä kunnossa, Tapio Katko toteaa.

Vesihuoltoa kehittämällä voidaan tukea myös laajempaa demokratian rakentamista kuten Suomen tuella on tehty onnistuneesti mm. Etiopiassa ja Nepalissa. Laaja-alainen, koko kansan koulutus on merkittävin yksittäinen menestystekijä, jolla Suomikin kehittyi eikä jäänyt Euroopan takapajulaksi.

– Tampereen teknillisen yliopiston kuuluisimmat alumnit ovat Etiopian pääministeri ja Latvian presidentti. Koulutukseen panostaminen on riskitöntä kehitysapua, Tapio S. Katko muistuttaa.

Koonnut: Eeva-Liisa Hynynen
Laatinut: Eeva-Liisa Hynynen
#vesihuolto

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.