| Kirjoittanut:
Miten kunnat hoitava sijoitusvarallisuuttaan? Onko kuntien välillä suuria eroja? Kuntien sijoitustoiminnasta on vain vähän tutkittua tietoa. Tähän on kuitenkin tulossa muutos.
Professori Timo Rothovius ja professori Jussi Nikkinen Vaasan yliopiston Laskentatoimen ja rahoituksen laitokselta ovat syventyneet aiheeseen, josta on olemassa paljon luuloja ja vain vähän tutkittua tietoa.
Professorikaksikon ja heidän tutkijaryhmänsä keräämä aineisto on kattava: Manner-Suomen kunnista peräti 116 kuntaa eli reilusti yli kolmannes vastasi laajaan kyselyyn.
Erityisen painavaksi aineiston tekee se, että yli 50 000 asukkaan yhdeksästätoista suuresta kaupungista peräti kuusitoista osallistui kyselyyn.
Tutkimuksessa kunnat jaettiin kolmeen eri ryhmään: alle 5 000 asukkaan, 5 000 – 50 000 asukkaan ja yli 50 000 asukkaan kuntiin.
Mitä siis paljastui?
– Sijoitustoiminnassa on suuria eroja kuntien välillä. Suurimmissa kaupungeissa sijoitustoiminta on organisoitua ja jäsentynyttä. Sijoitustoiminnasta vastaava henkilöstö arvostaa kouluttautumista ja näissä kunnissa turvaudutaan myös ulkopuolelta ostettuun osaamiseen, Timo Rothovius selvittää.
Professorin mukaan suurimmissa kunnissa käytetään myös varainhoitosopimuksia – toisin sanoen ulkopuolisia ”salkunhoitajia”. Sen sijaan pienistä kunnista vain puolet turvautuivat varainhoitosopimuksiin.
– Pienistä kunnista välittyi varsin luja luottamus omaan osaamiseen. Lisäkoulutusta ei näytetä juurikaan kaipaavan, vaikka sijoitustoiminta saattaa olla vain muutaman tai jopa yhden ainoan henkilön käsissä kuntaorganisaatiossa, professori jatkaa.
Kunnat välttävät riskisijoituksia. Tutkimus osoittaa, että kuntien näkökulmasta pääoman säilyttäminen on tuottoa tärkeämpää.
– Riskejä kartetaan ja erityisesti suuremmissa kunnissa suositaan lyhyen aikavälin sijoituksia. Usein näitä hoitavat ammattitaitoiset salkunhoitajat.
Timo Rothoviuksen mukaan suurimmissa kunnissa sijoitusvarallisuutta myös hajautetaan pieniä kuntia enemmän.
Sijoitustoiminta ei silti ole ”kuntatalouden kovinta ydintä”.
– Kuntien näkökulmasta päivittäisen kassan hallinta on ykkösasia. Sen painoarvo on selkeästi suurempi kuin sijoitustoiminnan, Rothovius tähdentää.
Tutkimus paljastaa myös ison uutisen. Vain puolella vastanneista kunnista on sijoitusstrategia.
– Tässäkin kuntakoko antaa suuntaa. Valtaosalla suurimmista kunnista on sijoitusstrategia, monilta pienemmiltä se puuttuu. Elimme tutkimushanketta käynnistäessämme siinä käsityksessä, että kunnilla olisi jopa velvoite tehdä sijoitusstrategia, sillä kysymys on julkisesta toimijasta ja kuntalaisten veroeuroista, Rothovius toteaa.
Professori rohkaisee nyt kuntia sijoitusstrategioiden laadintaan. Hänen mukaansa sitä edellyttäisi yksinomaan jo vaatimus julkisen talouden läpinäkyvyydestä.
– Erittäin perusteltua sijoitusstrategian laatiminen on myös riskienhallinnan näkökulmasta. Kunnan kaltaisen julkisyhteisön sijoitusstrategia ei voi olla yhden työntekijän pään sisällä. Tilanteet muuttuvat ja henkilöstö vaihtuu. Tällaisessa maailmanajassa jokaisen kunnan on syytä hakea strateginen ote sijoitustoimintaan, Timo Rothovius neuvoo.
Tutkimus julkaistaan loppuvuodesta 2014. Tutkimushanketta on rahoittanut KAKS.
Kuntien sijoitusvarallisuus 2012
Kuntien rahavarat ja joukkovelkakirjasaamiset:
– rahoitusarvopaperit 1,9 mrd. e
– rahat ja pankkisaamiset 1,5 mrd. e
– pysyviin vastaaviin kirjatut joukkovelkakirjasaamiset 0,3 mrd. e
Yhteensä 3,7 mrd. e
(Tilastokeskus/Kuntaliitto, laskelmassa mukana myös Ahvenanmaan kunnat)
Kommentit