Hollannin Haagissa ja Utrechtissa sekä Ruotsin Göteborgissa pitkäaikaistyöttömien työllistäminen julkisilla hankinnoilla on jo arkipäivää. Myös Suomessa aihe on ajankohtainen, sillä eduskunnan käsittelyssä on paraikaa uusi hankintalaki, joka luo edellytyksiä sosiaalisten näkökulmien huomioimiseen julkisissa hankinnoissa.
Työllistämisehtoa julkisissa hankinnoissa kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa laajamittaisesti Suomessa. THL:n Hankinnoista duunia -hankkeessa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Oulun kaupungeissa etsitään noin sadalle pitkäaikaistyöttömälle, nuorelle, maahanmuuttajalle, osatyökykyiselle tai vammaiselle työ-, oppisopimus- tai työkokeilupaikka. Työllistettävistä 60 prosenttia on alle 30-vuotiaita nuoria. Tähän mennessä on tehty 27 hankintapilottia.
Kuntien budjeteista puolet menee julkisiin hankintoihin
– Hankintoihin käytetään valtava määrä verorahoja. Ei ole yhdentekevää, miten yhteisiä rahoja käytetään. Kun hankitaan tavaroita tai palveluita, samalla kunta voi linjata haluavansa työllisyysvaikutuksia. Kunta säästää huomattavasti, kun pitkäaikaistyöttömät pääsevät takaisin työelämään, sanoo hankkeen projektipäällikkö Anna-Maria Leogrande.
Hankintoihin käytetty rahasumma vastaa noin 20 prosenttia Suomen BKT:stä. Esimerkiksi vuonna 2014 Suomessa tehtiin palvelu- ja rakennusurakkahankintoja yhteensä yli 27 miljardin euron edestä. Hankkeen laskelmien mukaan yli 54 000 työtöntä olisi saanut työpaikan, jos jokaista 500 000 euroa kohden olisi sovellettu työllistämisehtoa.
–Toivon todella, että kuntapäättäjät ymmärtävät julkisten hankintojen merkityksen.
Kunnallispoliitikoilla on tärkeä rooli hankintojen ohjauksessa, koska kaupunginvaltuuston kauttahan päätökset valuvat kaupungin strategiaan. Hankinta- ja työllisyyspalveluiden asiantuntijathan tekevät työtään niissä puitteissa, jotka heille on asetettu, painottaa Leogrande.
– Työllistämisehto toteutuu vain, jos johto on sitoutunut siihen, Leogrande sanoo.
Kenelle työpaikat ohjataan?
Vain yksi neljästä uudesta työpaikasta menee työttömälle työnhakijalle. Leogranden mielestä työmarkkinat eivät toimi reilusti ja läpinäkyvästi.
– Työllistämisehdon soveltamista on yleisesti kritisoitu kysymällä, eikö hankinnoissa joka tapauksessa työllisty ihmisiä? Ja kyllä niissä työllistyykin, mutta tässä on nimenomaan kyse siitä, että hankkiva taho päättää kenelle työpaikat kohdentuvat. Tämä on arvovalinta. Halutaanko työpaikkoja ohjata niille henkilöille, joiden on muuten vaikea päästä työmarkkinoille. Annetaan nuorelle työkokeilupaikka tai vammaiselle henkilölle se ensimmäinen työpaikka, jota ei muuten välttämättä saisi.
Hankkeen alun ennakkoluulot eivät ole toteutuneet
Alussa sopimusten hintojen oletettiin nousevan, mutta hankkeen kokemusten mukaan työllistämisehto ei ole vaikuttanut hankintojen kokonaishintaan. Kansainväliset esimerkit myös osoittavat, että pelko hintojen noususta on osoittautunut aiheettomaksi.
Yritysten myös ajateltiin suhtautuvan nihkeästi sosiaaliseen työllistämiseen. Yritykset ovat kuitenkin suhtautuneet ehtoon neutraalisti tai jopa positiivisesti, ja moni pitikin esimerkiksi nuorten työllistämistä tärkeänä.
Vaihtelee kaupungeittain, kuinka työttömiä löydetään
Yllättäen työttömiä on ollut vaikea tavoittaa joihinkin hankintojen kautta saatuihin töihin.
– Espoossa paikannetaan sujuvasti te-toimiston kautta, Vantaalla ja Oulussa taas kaupungin työllisyyspalveluiden kautta. Pitää tehdä työmarkkina-analyysiä työmarkkinoiden tilanteesta. Mille aloille tarvitaan työntekijöitä ja missä on ylitarjontaa. Se vaikuttaa siihen, miten työttömiä löytyy. Jos alalla on jo paljon avoinna olevia työpaikkoja, esimerkiksi vaikka henkilökohtaisen avustajan paikkoja, niin niistä osaajista on jo entuudestaan pulaa, Leogrande sanoo.
Työllistämisehtoa kannattaa käyttää työvoimaintensiivisillä aloilla, kuten rakennusurakoissa, joissa tarvitaan paljon käsipareja.
Tarvitaan uudenlaista yhteistyötä
Kehitystyön haasteeksi on noussut se, että kaupungin sisällä toiminta on jaettu eri toimialoihin ja siten myös erillisiin budjetteihin. Tästä syystä taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä ei aina nähdä koko kaupungin näkökulmasta. Lisäksi toimintaympäristön jatkuvat muutokset ovat tuoneet suuria haasteita työskentelylle. Valtakunnallisen sote-uudistuksen lisäksi hankkeen jokaisessa kaupungissa on ollut käynnissä organisaatiouudistus.
– Työllistämisehdon soveltaminen edellyttää uudenlaista yhteistyötä ja ymmärrystä siitä, että on kyse koko kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti kannattavasta toiminnasta. Jotta työllistämisehto onnistuu, tarvitaan siis aktiivista vuoropuhelua eri toimijoiden välillä – niin kaupungin sisällä, hankintayksiköissä ja työllisyyspalveluissa, kuin myös yrittäjien ja organisaatioiden eli palvelun toimittajien välillä.
Kommentit