Tutkimuksessa tarkastellaan syrjäseutunuorten mahdollisuuksia ylläpitää liikunnallista elämäntapaa ja osallistua mielekkääseen liikkumiseen vertaisten kanssa. Tutkimus toteutettiin maalaistaajamissa, syrjäkylien ympäröimissä kirkonkylissä sekä kuntaliitoskaupunkien reunakylissä. Tutkimuspaikkoja leimaavat pitkät välimatkat sekä julkisen liikenteen, ohjaajien ja harrastustilojen puute.

Maaseutumaisesta ympäristöstä kumpuavat myös monet liikuntaharrastusmahdollisuudet. Tilallinen avaruus, rauhassa tekemisen mahdollisuus sekä ihmisten ja paikkojen tuttuus tulevat tutkimuksessa esiin myönteisinä tutkimuspaikkojen luonnehdintoina. Erityisen vahvaksi tutkimuksessa nousi nuorisotyön osuus
nuorten liikunnallisen toimijuuden ja spontaanin liikkumisen innoittajana.

Tutkimustuloksissa korostuu perheen osuus liikuntaharrastusten takaajana. Syrjäseudut vahvistavat nuorten perheriippuvuutta,
koska niillä välimatkat ovat hyvin pitkiä. Nuoria lähellä olevien aikuisten osuus liikunnallisuutta tukevina henkilöinä vahvistuu edelleen, kun harrastamisessa on kyse kilpaurheilijuudesta.

Kuntayhtiöiden määrä ja kokonaisliikevaihto ovat kasvaneet 2000-luvulla selvästi. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida,
onko kuntayhtiöiden tarkastuksen ja arvioinnin suorittajilla nykyisellään riittävät välineet toiminnan organisointiin ja läpinäkyvyyden turvaamiseen.

Kuntayhtiöiden toiminnan järjestämisessä on otettava huomioon yritysoikeudellinen ja julkisoikeudellinen sääntely. Tutkimuksessa perehdytään omistajaohjauksen keinoihin tarkastuksen ja arvioinnin osalta sekä syvennytään kuntakonsernin kokonaisedun arviointiin. Lisäksi tarkastellaan kuntayhtiöiden tilintarkastusta ja tarkastuslautakunnan roolia. Tutkimuksessa tarkastellaan myös eri tahojen tiedonsaantioikeuksia kuntayhtiöistä sekä arvioidaan tarkastuslautakunnan tiedonsaantioikeuden riittävyyttä.

Tutkimuksessa annetaan käytännön välineitä kuntayhtiöiden johdolle, tarkastuslautakuntien jäsenille, tilintarkastajille sekä kuntayhtiöiden omistajaohjauksesta vastaaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille.

Suomessa on tuhansia luottamushenkilöitä kunnissa,
maakunnissa ja hyvinvointialueilla. Missä kulkevat
laillisen ja laittoman päätöksen rajat? Milloin
luottamushenkilö joutuu rikosoikeudelliseen vastuuseen?
Kuinka luovaa oikeudenkäyttö voi olla?
Voiko jollakin alueella olla oma lakinsa ja sille oma
tulkintansa? Kuinka oikeusvaltio toimii?

Näihin kysymyksiin antavat vastauksia tässä
Polemia-sarjan kirjassa Kittilän päätöksentekoon liittyviä
oikeusprosesseja jo lähes kymmenen vuotta
läheltä seuranneet rikos- ja prosessioikeuden
professori emeritus Pekka Viljanen ja toimittaja
Eeva-Liisa Hynynen.

Vuonna 2017 perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäivät kuntien aikuissosiaalityöhön. Muutoksen jälkeen monen toimeentulotukea tarvitsevan henkilön oli asioitava sekä Kelassa että kunnassa. Uudistus edellytti muutoksia myös Kelan ja sosiaalityön väliseltä yhteistyöltä ja työnjaolta.

Tässä julkaisussa tarkastellaan toimeentulotukea ja aikuissosiaalityötä tarvitsevien henkilöiden palveluja ja etuuksia sekä Kelan ja sosiaalityön välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa toimeentulotukiuudistuksen jälkeisenä aikana. Tutkimuksessa on käytetty laadullisia ja määrällisiä aineistoja vuosilta 2018–2020 ja 2022.

Julkaisu on valmisteltu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Kelan tutkimuksen ja Itä-Suomen yliopiston välisenä yhteistyönä.

Kunnat muuttuivat vuoden 2023 alussa sote-uudistuksen toteuduttua vaakunankiillotusta varten vailla muuta merkitystä oleviksi yksiköiksi. Väitettiin, että niiltä vietiin tehtävät ja rahat.

Hyvinvointialueet on nyt perustettu, ja kunnat ovat alkaneet toimia ”uusina kuntina”. Tässä Eero Laesterän kirjoittamassa teoksessa ”Kunnat hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen” pyritään kuvaamaan erityisesti julkisten tilastojen avulla sitä, kuinka kunnat muuttuivat uudistuksen seurauksena kollektiivisesti ja kuinka kunnat eriytyivät toisistaan uudistuksen, erityisesti uuden rahoitusmallin vuoksi. Kunta, joka rahoitti ennen uudistusta muiden kuntien toimintaa, muuttuikin valtionosuudesta aiempaa riippuvaisemmaksi kunnaksi. Samalla ennestäänkin taloudellisesti heikossa tilanteessa ollut kunta, joka sai valtionosuutta rahoittaakseen toimintaansa, on muuttunut valtionosuutta maksavaksi kunnaksi.

Tämä ja useita muita asioita on hyvä tunnistaa uudistuksen jälkeen, jotta tilanne voidaan korjata ja antaa jokaiselle kunnalle mahdollisuus itsenäiseen toimintaan, jos alueellinen tilanne ja kunnan oma toiminta siihen johdattavat.

Ilmapuntarissa on kolme teemaa: kunnallishallinto, politiikka ja yhteiskunta. Miten tyytyväisiä kunnissa, alueilla ja koko Suomessa ollaan päättäjiin ja asioiden tilaan? Kenelle koronakriisin risut ja ruusut jaetaan? Mikä mielestämme uhkaa Suomea ja maapalloa?

Kunnallisalan kehittämissäätiön järjestyksessä 31. kyselytutkimukseen perustustuva raportti, Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2022, kiteyttää kansalaisten näkemyksiä tulevista haasteista. Tutkimuksen on säätiön toimeksiannosta tehnyt Kantar TNS Oy.