Kuva: iStockphoto Polemiikki / 08.03.2017

Ihannevaltuutettu ymmärtää kokonaisuuksia

Millainen on ihannevaltuutettu - some-virkku vai jalkatyöllä äänestäjiään tapaava? Ainakin itsenäinen ja koko kunnan etua ajava, vastasivat kansalaiset puoluekannatuksesta riippumatta tuoreessa KAKSin gallupissa.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Vastanneiden mukaan hyvä valtuutettu pitää aktiivisti yhteyttä äänestäjiin ja ajaa heidän etuaan.

Arvostettuja ominaisuuksia ovat räväkkä, aloitteellinen ja esiintymiskykyinen.

Äänestäjä voi tinkiä puolueuskollisuudesta kuntavaaleissa, jos löytää ”hyvän tyypin”, jolla on myös runsaasti kunnallispoliittista kokemusta. Valtuutetun ei tarvitse olla omalta asuinalueelta, henkilökohtainen tuttu tai ammatillinen kollega.

Reilu kolmannes arvioi, että puolue ja ehdokas ovat yhtä tärkeitä valinnalle, vajaa kolmannes taas painottaa ehdokasta ja neljännes pitää puoluetta paljon tai jonkin verran ehdokasta tärkeämpänä.

Keskustan kannattajat arvostavat aktiivista yhteydenpitoa äänestäjiin vaalien välillä. Keskustalaiset ja perussuomalaiset korostavat ehdokkaan merkitystä, mutta kokoomuksen, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat taas puoluetaustaa.

Sosialidemokraatteja kannattavien profiili on lähellä kansan keskiarvoa. Kokoomuslaiset ja vihreät painottavat myös ehdokkaan korkeaa koulutusta.

Gallupeja arvostellaan siinä missä niiden uutisoijiakin. Kyselyihin vastaajat tahtovat hurskastella ja me kertojat nostamme liikaa haloota virhehaarukkaan mahtuvista luvuista.

Kansanedustaja Mari-Leena Talvitie
kuva: Merja Ojala

Oululainen kansanedustaja ja Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja, 36-vuotias Mari-Leena Talvitie on koulutukseltaan ympäristötekniikan diplomi-insinööri. Talvitie käyttää eniten Facebookia, lukee Twitteriä, jakaa kuvia Instagramissa ja kirjoittaa ahkerasti kolumneja muun muassa Kalevaan.

Toivekuva ”itsenäisestä valtuutetusta” on Talvitien mielestä hiukan vino:

– Ihmisillä on ryhmäpäätöksistä mielikuva, joka johtuu ehkä valtakunnan politiikasta. Varsinaisia ryhmäpäätöksiä valtuustotasolla teemme korkeintaan kerran vuodessa, lähinnä kun kannat ovat aikalailla tasan ja yksittäiset äänet vaikuttavat.

Talvitiellä on vahva halu vaikuttaa kotikaupunkinsa tulevaisuuteen. Sivuillaan hän kertoo arvostavansa tulevaisuutta, koska aikoo viettää siellä loppuelämänsä.

– Valtuustotason päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, ensimmäisen kauden kansanedustaja sanoo.

– Vaikka valtuutettu ajaa koko kunnan ja alueen etua, hän voi tuoda esiin oman kaupunginosansa terveiset. Niistä huolimatta on ajateltava kokonaisuutta.

Talvitie on ehdolla kuntavaaleissa, vaikka toimii kansanedustajana, koska haluaa – ja sitä kautta hänellä on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi alueen ja maakunnan koulutuspaikkoihin.

Kuntasektorilla vaikutetaan erityisesti ammatilliseen ja ammattikorkeakoulutukseen.

– Kansanedustajan ja valtuutetun tehtävät tukevat toisiaan. Valtuutettuna saan tärkeää käytännön kuntatietoutta.

Talvitie kertoo saaneensa kiitosta, että pitää vaalien välilläkin yhteyttä äänestäjiinsä.

– Meidän ikäluokassamme sosiaalinen media on tapa toimia, oiva yhteydenpidon väline. Joissakin ikäluokissa sen välttäminen voisi ehkä onnistua, mutta työelämässä olleena perheellisenä ja kansanedustajana pidän sitä keskeisenä työkaluna.

– Facebookissa minulla on ollut poliitikkosivu jo seitsemän vuotta. Twitteristä luen uutisia ja Instagramissa jaan kuvia omasta arjesta. Facebookin kautta tiedotan enemmän, sillä se on laajin eri ikäisten ja eritaustaisten ihmisten käyttämä verkkoyhteisö. Se ei kuitenkaan ole tehokkain muun muassa mainosten suuren määrän takia.

Tavallista poliittista työtä ja kampanja-aikaa Talvitie ei erottele, vaan kannattaa samanlaista toimintatapaa koko ajan. Muutenkin hän sanoo haastavansa pois lupauksista ja kampanjoista. Alussa Talvitie tunnustaa somen vieneen aivan liikaa aikaa.

– Itselleen pitää asettaa rajoja. Kännyn tai padin kautta ajatellaan olevan niin helppo saavuttaa ihmisiä, mutta on syytä miettiä milloin ja miten niitä käyttää.

Some vai perinteinen jalkatyö?

– Sekä että. Olin tammikuussa kymmenessä koulussa, muun muassa Madetojan lukiolla, joka on laulaja Saara Aallon kotilukio, Talvitie vastaa.

– Voiman saa kuitenkin face to face -kohtaamisista, vaikka halaamisesta!

– Perheelliselle ja elämän ruuhkavuosia elävälle somen mahdollisuudet ovat suuremmat kuin haitat. Jos vaikka lapsi on sairaana, voi laittaa ryhmälle evästyksensä kerralla eikä tarvitse puolenkymmentä puhelua.

SDP:n kansanedustaja, VTT ja poliittisen historian dosentti Erkki Tuomioja on työskennellyt Helsingin valtuustossa kymmenen vuotta ja virassa apulaiskaupunginjohtajana kauemminkin. Nyt hänellä ei historiatoimikuntaa lukuun ottamatta enää ole kunnallisia luottamustoimia.

Tuomioja kolumnoi Hufvudstadsbladetissa, ottaa kantaa blogissaan, arvioi kirjoja ja vinkkaa niistä ja kirjoittaa Facebookissa.

– Valtuustoissa tarvitaan erilaisia ihmisiä. Isoissa valtuustoissa on tarvettakin erikoistumiselle, mutta kaikilla pitää olla myös kokonaiskuva. On voimavara tuntea jokin erityisalue hyvin ja että on ankkurointi omaan alueeseen, Tuomioja sanoo.

Tuomioja muistuttaa, että 1970-luvun puolueosastoilla oli kuukausikokoukset ja säännöllisiä tapaamisia parikin kertaa viikossa, nykyään vuosikokoukset ja muun muassa satunnaiset toripäivystykset.

– Niissä äänestäjien tapaaminen on sattumanvaraista ja usein samojen ihmisten kanssa, hän sanoo.

Tuomioja kertoo olleensa ”mitä suurimmassa määrin yleisehdokas” ja vain kaksi vuotta pelkkä valtuutettu.

– Olen puolustanut tätä valtuutetun ja kansanedustajan yhdistelmää, kunhan kansanedustaja käy myös valtuustonsa kokouksissa. Useimmat yhteydenotot ovat koskeneet kuntapolitiikkaa. Jollet ole siinä mukana, kontaktit harvenevat, Tuomioja väittää.

Entä sosiaalinen media?

– Sekä kotisivun että Facebookin avulla saan sanottavani ulos sellaisena kuin haluan ilman välikäsiä ja sieltä voi myös tarkistaa, missä muodossa olen asioista sanonut.

Tuomiojan mukaan netti on tiedonhankintaväline, mutta häikäilemättä myös disinformaatiota välittävä.

– Kouluissakin pitäisi opettaa niiden erottamista vaikka ehkä nuoremmat sen osaavatkin paremmin. Totuudenjälkeisenä aikana on sama pitääkö fakta paikkansa, kun ”se voisi pitää”.

Some on myös poistanut normaalin käytöksen pidäkkeitä, Tuomioja on huomannut.

Siellä nähtyjä solvauksia ei tehtäisi painetussa mediassa tai kasvokkain. Vasta nyt on poliisi herännyt ja ensimmäiset oikeustapaukset on istuttu.

– Solvaus ei muutu hyväksyttäväksi missään välineessä.

Facebook on Tuomiojalle ensisijainen poliittisen työn väline, ei niinkään henkilökohtainen:

– Siellä on tuhansia kavereita, joista tietenkin tunnen vain muutaman sata. Some on välttämätön, muttei koskaan voi korvata kasvokkaista kanssakäymistä. Tässä mielessä juuri Facebook on väärä nimi.

#äänestäminen #gallup #kuntavaalit #polemiikki #valtuusto

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.